ONKEMÄEN
KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN VASTINE
ONKEMÄEN KOULUN
SELVITYSTYÖRYHMÄN RAPORTTIIN
Vesilahden
kunnanvaltuuston päätöksen mukaan raportin tavoitteena oli
selvittää Onkemäen koulun jatkamisen edellytykset.
Selvitystyöryhmään valittiin kunnasta ihmisiä ja ammattilaisia,
jotka meille kerrotun väitteen mukaan ”ovat mahdollisimman
neutraaleja ja objektiivisia”, ja näin he pystyisivät tekemään
monipuolisen ja mahdollisimman laajan selvitystyön Onkemäen koulun
jatkamisen edellytyksistä. Varsinaiset jatkamisen edellytykset on
kuitenkin raportissa jätetty vähäiseksi, ja siinä selvitellään
lähinnä lakkauttamisen edellytyksiä. Raportissa tarkastellaan
Onkemäen koulun kustannuksia siten, että vertaillaan nykyistä
tilannetta lakkauttamiseen. Tällainen tarkasteluperuste on jo varsin
ennalta arvattu. On syytä kuitenkin suhteuttaa Onkemäen koulun
kustannukset sivistystoimen peruskoulun budjettiin (6,3 milj),
jolloin voidaan havaita, miten pienestä summasta suhteessa koko
budjettiin on kyse (n. 5 %). Raportissa ei ole kustannusten
tarkastelussa nähty lainkaan laajempaa perspektiiviä. Tutkimusten
mukaan kyläkoulujen lakkauttamiset eivät ole tuoneet toivottuja
säästöjä (AVI:n pienkouluseminaari) ja tutkimusten mukaan myös
kustannusten nousuja on havaittu (Tantarimäki).
Tämän lisäksi
suuri osa raportin väitteistä, esimerkiksi lapsen itsenäistymisestä
bussimatkoilla tai suuren koulun yhteisöllisyydestä, eivät perustu
minkäänlaisiin tutkimuksiin. Suurimmassa osassa raportin väitteistä
Kirkonkylän koulu nähdään myönteisempänä kuin pienkoulu.
Tällaiset väitteet eivät saa tukea nykyisistä tutkimuksista. Sen
sijaan tutkimusten mukaan (mm. Risto Kilpeläinen) pienkoulu on
parempi tai vähintään yhtä hyvä kuin suurkoulu, mutta yhtään
tutkimusta ei ole sellaista, jossa suuri koulu olisi parempi.
Raportissa viitataan
useasti uuteen Ops 2016. Myös kasvatus-ja opetuslautakunnan
lausunnon mukaan (18.2.2014 §8, liite n:o 4) uusi opetussuunnitelma
lisää pedagogisia ja opetusjärjestelyihin liittyviä haasteita
Onkemäen koulussa. Opetusneuvos Arja-Liisa Holapalta saatujen
tietojen mukaan (helmikuussa 2014) pienet koulut ja yhdysluokkaopetus
on siinä pyritty ottamaan huomioon. Aluehallintovirastojen 2013
tekemä selvitys on ollut tässä pohjana. Opetussuunnitelmassa
käsitellään mm. yhdysluokkaopetusta ja mukana on myös opetuksen
joustoihin ja eheyttämiseen liittyviä osa-alueita, jotka Holapan
mielestä tukevat hyvin työskentelyä pienissä kouluissa.
Onkemäen koulun
merkitystä koko Vesilahdelle ei ole selvitystyöryhmän raportissa
juuri pohdittu. Vesilahtea mainostetaan maaseutumaisena kuntana.
Tällaiseen kuntaan liittyvät oleellisesti kyläkoulut. Onkemäen
koulu on kunnan ainoa varsinainen kyläkoulu. Onkemäen koulun
vanhempainyhdistys keräsi nimiä Onkemäen koulun säilymisen
puolesta, ja adressi tuotti 1282 allekirjoitusta Onkemäen koulun
säilymisen puolesta. Allekirjoittaneista vesilahtelaisia oli 44 %,
ja ulkopaikkakuntalaisia 56 %. Noin 600 vesilahtelaista on ilmaissut
tukevansa koulun säilymistä. Huomioitavaa on lisäksi se, että
suurin osa ulkopaikkakuntalaisista on entisiä vesilahtelaisia.
Kunnan vetovoimaisuuden näkökulmasta heidät voisi nähdä myös
potentiaalisina paluumuuttajina. Tämän lisäksi on syntynyt laaja
Pro Onkemäki-kansanliike, jossa tahtotila on koulun säilyminen.
Vanhempainyhdistyksen tekemän kyselyn mukaan Onkemäelle
muuttaneille koululaisten perheille (n. 90 %), kyläkoulu on ollut
vaikuttamassa asuinpaikan valintaan. Myös huoltajien kyselyn mukaan
Onkemäen koulun oppilaiden vanhemmat ovat tyytyväisiä Onkemäen
koulun toimintaan.
Oppilaskohtaisten
kustannuksien vertailuissa laskelmiemme mukaan Onkemäen kouluun
riittäisi 40 oppilasta, ja kustannukset olisivat tasavertaisemmat
muihin kouluihin verrattuna. Kasvatus-ja opetuslautakunta toteaa
omassa lausunnossaan (18.2.2014 §8, liite n:o 4): Näköpiirissä ei
ole selvitysraportissa esiintuotuja Onkemäen koulun
toimintaedellytyksiä vahvistavia tekijöitä. Näistä lautakunta
toteaa mm. laskevan oppilasmäärän. Tässä yhteydessä on syytä
todeta, että kasvatus- ja opetuslautakunta ja sivistysjohtaja ovat
aktiivisesti tahallisesti tai tahattomasti ohjanneet Onkemäen koulun
piiriin kuuluvia lapsia toisiin kouluihin. Lautakunta on lisäksi
viime aikana estänyt muista koulupiireistä lapsen sijoittamisen
Onkemäen kouluun. Näiden toimien myötä lautakunta on ollut
vaikeuttamassa Onkemäen koulun säilymistä.
Onkemäen
koulun oppilaskohtaisia kustannuksia kohottaa henkilökunnan palkat
suhteessa oppilasmääriin. Säästöjä pyritään tekemään siten,
että nykyinen Onkemäen henkilökunta ohjattaisiin lakkauttamisen
jälkeen muihin kouluihin kunnan määräaikaisten työsuhteisten
paikalle. Saamiemme tietojen mukaan näiden määräaikaisuuksien
alla on kuitenkin virat, jolloin säästöjä ei tätä kautta synny.
Kirkonkylän
koulun tilojen riittävyyttä tarkasteltaessa ei ole pohdittu
riittävästi Kirkonkylän koulun läheisyydessä olevien tonttien
(Suomelan ja Savelanmetsänhelmen alueet) rakentamisesta aiheutuvaa
lapsimäärien kasvua. Laskelmiemme mukaan 400 rakentamatonta tonttia
toisi mukanaan 680 lasta Kirkonkylän koulun alueelle. Myös Ylämäen
osayleiskaavan mukana tulee lisää lapsia Ylämäen koululle.
Onkemäen koulun säilyttäminen helpottaisi muiden koulujen
painetta.
Myös
Kirkonkylän koulun sisäilmaongelma odottaa korjaamista.
Vanhempainyhdistyksen saamien tietojen mukaan osa Onkemäen koulun
perheistä ei halua sijoittaa omia lapsiaan kouluun, joka saattaa
sairastuttaa lapsia. Tämä ei ole oikein myöskään koululla
työskentelevälle henkilökunnalle.
Raportti
tarkastelee Onkemäen koulun tilannetta varsin suppeasti, vaikka
selvitystyöryhmä väittää kuulleensa laajasti eri tahoja (ks. s.
2). Raporttia tehdessä ei ole esimerkiksi haastateltu lainkaan
Onkemäen kyläkerhoa tai kuultu lasten ääntä. Näin koulun
merkitys Onkemäen kylälle ja lapsille on jäänyt kovin
rajoittuneesti tarkastelluksi. Raportissa ei ole jo tehdylle
talkootyölle laskettu lainkaan arvoa eikä myöskään kyläläisten
lupaamalle talkoopanokselle tulevaisuudessa. Entä mitä
sisällytetään koulukiinteistön vuokrakustannuksiin? Onko niissä
huomioitu, että muun muassa auraus ja luistelukaukalon jäädyttäminen
sekä hiihtoladut hoidetaan kyläläisten toimesta? Lisäksi koulun
läheisyydessä sijaitsevaa suulia ei mainita lainkaan koulua
hyödyttävänä tilana.
Selvitystyöryhmän
järjestämässä kuulemistilaisuudessa vanhempainillassa puhututti
vahva epäluottamus, joka oli herännyt prosessin aikana mm.
sivitysjohtajaa ja kasvatus-ja opetuslautakunnan toimintaa kohtaan.
Näistä mainittiin mm. vanhempainyhdistyksen lähettämän
selvityspyynön jättäminen kokouksen ulkopuolelle, Onkemäen
koulupiiriin kuuluvien lasten ohjaaminen muihin kouluihin jne.
Kuulemistilaisuudessa näihin vastattiin tiukan torjuvasti:
esimerkiksi lautakunnan pj: n vastaus, miksi Onkemäelle kuuluvia
lapsia on ohjattu muihin kouluihin: ”pari lasta sinne tai tänne…”.
Selvitystyöryhmän raportissa epäluottamukseen liittyviä asioita
ei ole mainittu lainkaan.
Oppilasmäärien
tarkastelussa tukeudutaan oppilasennusteeseen. Kannattaa kuitenkin
huomioida, että virallinen oppilasennuste ei ole todellinen
oppilasmäärä tulevaisuudessa (miten Krääkkiön oppilasmäärät
kehittyivät koulun lakkauttamisen jälkeen?). Alueelle on
muuttamassa lapsiperheitä, jotka muuttavat oppilasennustetta, eikä
esimerkiksi vuonna 2013 alueelle muuttaneita ole huomioitu
laskelmissa. Myöskään olemassa olevien tonttien vaikutusta ei ole
huomioitu oppilasennusteissa (esimerkiksi suunnittelutarveratkaisuja
on myönnetty koulun läheisyyteen hyville rakennuspaikoille ja
Kehrontien alkuun on tulossa 15 rakennuspaikkaa alle 2 km Onkemäen
koululta). Tulevia oppilasmääriä Onkemäen koulussa
tarkasteltaessa on lisäksi huomioitava, että vuoden 2013 aikana 2/3
vakituisen asunnon rakennusluvista myönnettiin muualle kuin
asemakaava-alueille. Tämä kertoo siitä, että huonoinakin
taloudellisina aikoina isoille ja rauhallisille tonteille on
kysyntää. Yritys- ja harrastustoiminta sekä perheiden erilaiset
tarpeet asumisen suhteen eivät aina sovi yhteen kaavatonttien
kanssa. Oppilasmäärissä on raportissa myös ristiriita (vertaa
sivu 2, 5).
Suomessa
on saatu pienennettyä oppilasmääriä opetusryhmissä viime vuosien
aikana. Keskimääräinen opetusryhmäkoko keväällä 2013 oli 18,84
oppilasta. Luku sisältää 1 – 6 -vuosiluokat, esiopetusryhmät ja
yhdysluokat.
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/pop/liitteet/Opetusryhmakoot2013.pdf).
Vesilahden kunta saa myös tällä hetkellä avustusta opetusryhmien
pienentämiseen.
Onkemäen
koulun sulkeminen kasvattaa opetusryhmäkokoja. Vesilahti ajautuu
tilanteeseen, missä ryhmäkoot ovat paljon keskimääräistä
suurempia (ks. s 6.) Tämä puolestaan haittaa etenkin erityistä
tukea tarvitsevien oppilaiden oppimista. Vuoden 2013 lopulla
kasvatus- ja opetuslautakunta määritteli maksimikoot alakouluille
ja nämä luvut tulevat ylittymään.
Raportissa
tarkastellaan ”Yksi oppilaaksiottoalue -mallin” vaikutuksia.
Tarkastelussa jätetään vähälle huomiolle pitkien koulumatkojen
(jopa 2 h/päivä) vaikutus terveyteen, istumisen lisääntymisen
terveyttä haittaavat pitkän aikavälin vaikutukset, päivien
piteneminen, vapaa-ajan väheneminen ja vähentynyt perheen yhteinen
aika, mikäli esimerkiksi toinen vanhemmista on kotona. Raportissa
(s. 40) todetaan suurempaan taajamaan siirtymisen avartavan
näkemyksiä puoleen jos toiseen. Nykytutkimukset eivät tue
tällaisia väitteitä. Päinvastoin mikäli itsenäistymiseen
ohjataan liian varhain ilman riittävää turvallisuuden tunnetta,
voi se aiheuttaa kehitykseen haitallisia vaikutuksia.
Selvitysraportissa viitataan useaan
kertaan uuteen tulevaan opsiin 2016. Samalla viitataan myös
puuttuviin sisäliikuntatiloihin. Uusi ops on vasta valmisteilla,
mutta esimerkiksi liikunnan osalta uudesta opsista poistetaan
liikuntalajit mainintana (muun muassa teline- ja välinevoimistelu.)
Tässä tietoa uudesta opsista: ”Koululiikuntaliiton
toiminnanjohtaja Kristiina Jakobssonilla on huoli lasten
perusliikuntataitojen oppimisesta. Asiaan on hänen mukaansa tulossa
parannus vuonna 2016 tulevassa uudessa opintosuunnitelmassa, josta on
poistettu muun muassa lajipainotus liikunnan opetuksessa.
Opintosuunnitelma mahdollistaa enemmän ja tekee opetuksen
tasa-arvoisemmaksi. Lajikohtaisia määrittelyjä on vähennetty.
Perustaidot, kuten tasapaino ja koordinaatio, ovat edelleen mukana.
Uusia lajeja tulee koko ajan kuitenkin niin paljon, ettei niitä voi
mitenkään sisällyttää kaikkia, hän muistuttaa.” (Alentola
2014.) Liikuntakasvatuksen tutkija Arja Sääkslahti (2014)
puolestaan toteaa, että koululiikunnan tulee kannustaa
liikunnalliseen elämäntapaan. Istuva elämäntyyli on yksi syy
heikentyneisiin liikunnallisiin perustaitoihin. Sääkslahti
korostaa, että uudessa opsissa opettaja käyttää liikuntalajeja
apuna opetuksessa ja joustavammin etenkin lajeja, jotka omassa
ympäristössä ovat mahdollisia – toisaalla kun ei ole lunta ja
toisaalla uimahalleja.
Koska
siis liikuntalajit poistuvat mainintana opsista, niin perustaitojen
opettaminen on pitkälti mahdollista ulkoliikunnan keinoin. Ulkona
voi juosta, tasapainoilla, harjoittaa koordinaatiota ja liikkua
paikasta toiseen ja niin edelleen. Mikäli tyttöjen ja poikien
liikunnanopetus eriytetään, kuten suunnittelussa on nostettu
esille, aiheuttaa tämä kustannuksia kaikkiin kouluihin
Vesilahdessa.
Selvitysraportissa
on useassa kohdassa kuljetuskustannuksissa laskettu Onkemäen koulun
nykyiseksi rasitteeksi Kirkonkylästä Onkemäelle siirtyneen
oppilaan kuljetuskustannukset (10 000 euroa). Tämä kulu tulee näkyä
Kirkonkylän koulun kuluna, sillä oppilas ei voi opiskella omassa
lähikoulussaan Kirkonkylässä. Voiko hän tehdä sitä Kirkonkylän
sisäilmakorjausten valmistuttua on epävarmaa. Ellei hän voi palata
Kirkonkylän koulun oppilaaksi, minne hänet tässä tilanteessa
sijoitetaan? Raportissa mainitaan oppilaan ja henkilökunnan oikeus
turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön. Voidaanko tämän
oikeuden toteutuminen taata Onkemäen koulun sulkemisen
jälkeen?
Selvitystyöryhmän raportissa mainitaan Onkemäen
koulun teknisen tilan ongelmat. On erittäin hyvä, että näihin
lopulta puututaan. Ongelmista on aiemminkin raportoitu. Vastaavat
tarkastukset on todella tärkeää suorittaa myös muilla kouluilla,
etenkin kun puutteet ovat nyt esimiestahon tiedossa.
Raportissa ei
mietitä juurikaan sitä, missä kylän asukkaat koulun lopettamisen
jälkeen liikkuisivat tai kokoontuisivat. Lähiliikunnan on
tutkitusti todettu olevan tehokasta ja järkevää. Kirkonkylän,
Narvan tai Koskenkylän liikuntapaikat eivät ole Onkemäen kylän
asukkaiden lähiliikuntapaikkoja, sillä ne eivät ole
saavutettavissa kävellen, kuten lähiliikuntapaikkojen tulisi olla.
Kylän alueella asuu lähes 300 ihmistä ja asukkaat toimivat
aktiivisesti. Koulu ainoana lämpimänä kokoontumistilana on
ehdottomasti tarpeellinen.
Kylän alueella on
peruselinkeinojen lisäksi yli 20 pienyritystä. Elinkeinotoiminnan
edistämiseksi kunnassa tuskin voitaneen katsoa yrittäjäperheiden
arkielämän vaikeutuminen, jos peruspalvelut kaikkoavat kauemmaksi.
Monet yrittäjyyden muodot tarvitsevat ympärilleen suuret tontit,
mitä asemakaava-alueilla ei ole tarjota.
Selvitysraportissa
lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä (35–41)
mainitaan itse kuljetut koulumatkat haasteeksi Onkemäellä (ei
kevyenliikenteenväyliä, pimeät tiet). Kirkonkylän koulun
läheisyydessä aamuliikenne on erittäin vilkasta ja siksi myös
vaaranpaikkoja on paljon. Onkemäen oppilaiden sijoittaminen sinne
lisäisi liikennettä ja vaaratilanteita. Koulukuljetuksia tuskin
pystytään hoitamaan samalla kalustolla kuin aiemmin
(vesilahtelaisilla kuljetusyrittäjillä ei ole 60 paikan
linja-autoja), jolloin ilman epäpuhtaudet lisääntyisivät. Mikäli
itsenäinen koulumatkaliikkuminen vähenisi, olisi myös tällä
vaikutusta oppilaiden jaksamiseen ja hyvinvointiin.
Onkemäen koulun
lakkauttamisesta aiheutuvat isommat ryhmät eivät sovi erityistä
tukea tarvitseville oppilaille ja aiheuttavat itsessään
erityisopetuksen tarpeen lisääntymistä. Raportissa nostetaan esiin
koulumatkan ja sitä kautta koulupäivän pidentyessä välipalojen
tärkeys vireystilan ylläpitämisessä. Millaisia kuluja tästä
aiheutuu kunnalle?
Raportissa todetaan
myös, että Kirkonkylän koulun liikuntatunneilla on parempi
mahdollisuus harrastaa ja kehittyä eri lajeissa. Kannattaa muistaa,
että liikuntalajit tulevat poistumaan vuoden 2016 opsissa. Onkemäen
koulun vahvuus liikunnassa on tuttuus, turvallisuus, hyvät
kaverisuhteet ja tätä kautta vähäinen kiusaamisen; asiat, jotka
alakouluikäiselle ovat erittäin tärkeitä. Suuressa yhteisössä
kiusaamisen riski kasvaa ja on ristiriitaista perustella, että tämä
ei ole uhka, koska Kirkonkylässä on enemmän oppilashuollon
resursseja. Tämä on kallista ja jokainen kiusaamistapaus voi jättää
pysyviä jälkiä kiusattuun loppu elämäksi. Raportissa sivulla 39
todetaan Nuorisovaltuuston ehdottaneen, että pidemmältä tulevien
koulupäivä alkaisi myöhemmin ja tämä lisäisi tasa-arvoa
oppilaiden välillä. Entä kun heidän koulupäivä vastaavasti
jatkuu iltapäivällä pidempään? Tämän ongelmanratkaisutavan on
vaikeaa nähdä lisäävän tasa-arvoa. Todennäköisesti tämä
lisäisi myös kuljetuskustannuksia ja valvonnan tarvetta, niiden
osalta, joilla päivä loppuu myöhemmin.
Vesilahden
kunta on Tampereen seutukuntien strategioissa toistuvasti tuonut
esille pyrkimyksensä säilyttää kunta luonnonläheisenä ja
maaseutumaisena kunta, jossa on elinvoimaisia kyliä. Onkemäki
täyttää kunnan imagon mukaiset ominaisuudet. Onkemäen koulun
säilyttäminen ja arvostaminen on koko kunnalle merkittävä asia.
Tämä arvo on myös jatkossa käytännössä huomioitava.
Kyläkouluista
väitellyt Risto Kilpeläinen kuvailee, että elävä kylä voi
toimia myös kunnalle ”sisäänheitto” kanavana kuntaan, eli
kuntaan tullaan nimenomaan toimivan kyläkoulun takia. Turun
yliopiston suunnittelija Sami Tantarimäen mukaan koulukeskustelussa
lopputuloksena pitäisi koko ajan nähdä elinvoimainen,
vetovoimainen ja yhteistyökykyinen kunta, joka linjaa itse
”koulutiensä”. Myös
luonnon hyvinvointivaikutuksiin liittyvien tutkimusten valossa
Onkemäen koulun ympäristö tarjoaa elvyttävän ja virikkeellisen
toimintaympäristön koululaisille. Raportissa mainitaan
virheellisesti, että profiloituminen ei alentaisi koulun
kustannuksia. Päinvastoin Hämeenkyrön Mahnalan ympäristökoulun
esimerkin mukaan ympäristökoulussa on kunnan alhaisimmat
kustannukset.
Profiloituminen
ympäristökouluksi voisi tarjota Vesilahdelle mahdollisuuden
erottautua positiivisesti muista Tampereen seutukunnista. Tässä
piilee mahdollisuus, joka etenkin pienillä kunnilla joustavuuden
turvin olisi käytettävissä markkinoitaessa maaseudun elinkeino-ja
asumismahdollisuuksia. Onkemäen koulun profiloituminen esimerkiksi
ympäristökouluksi tarjoaisi Vesilahdelle mahdollisuuden erottua
muista Tampereen seutukunnista.
Onkemäen koulun vanhempainyhdistys ry
