Hyvää Naistenpäivää!

Postimerkkikeräys!

Voit toimittaa postimerkkejä 

myös Pappilaan,

Vesilahden seurakunnan 

Kirkkoherranvirastoon:

Yhdessä eteenpäin <3

Yhdessä eteenpäin <3

Ideariihi

Elämä jatkuu,

hyvä synnyttää hyvää.

Yhdessä on helpompaa

jatkaa matkaa eteenpäin.

Ideoita syntyy, ajatukset lentävät.

Unelmat saavat siivet ja 

yhteistyö kantaa hedelmää.

Tarina jatkuu, 

Yhdessä olemme enemmän <3

Onko tontin lahjoittajilta kysytty?

Jos Vesilahden kunta päättää lakkauttaa Onkemäen koulun, niin mikä       mahtaa olla sen tulevaisuus?

Kunta ei ole asiaa vielä punninnut eikä tarkemmin miettinyt, ehkä myynti kyläkerholle tms. tulee yhdeksi vaihtoehdoksi. Tämän olemme kuulleet sekä syksyn Kyläkierroksella, kuulemistilaisuuksissa ja monessa muussa yhteydessä. Vai voisiko olla niin, että koululle on jo ostaja tiedossa, mikä vauhdittaa koulun lakkauttamista?

Ehkä Vesilahden kunta aikookin rakentaa Onkemäelle koulun myynnistä saatavilla rahoilla Kylätalon korvauksena menetetysta koulusta, lähiliikuntapaikasta ja lähialueen ainoasta ympärivuotiseen käyttöön sopivasta kokoontumistilasta? Tulee kyllä mieleen, että kumpikohan vaihtoehto tulee muuten halvemmaksi?

Onkohan Vesilahden kunnalla valtuuksia tai oikeuksia myydä vain omalla päätöksellään Onkemäen koulun tonttia tai koulua? 

Kuka tai ketkä lahjoittivat tontin koulun käyttöön? 

Ketkä rakensivat ja maksoivat koulun tekemisen aikoinaan? 

Onko näiden em henkilöiden perillisiltä/suvuilta kysytty, että voiko kunta ominpäin päättää Onkemäen koulun tontin ja rakennuksen myymisestä?

Mikä heidän mielipiteensä on asiaan, onko tehty kartoitusta?

    

Olemme kuulleet vastaavanlaisista tilanteista lähellä ja kauempana.

Näissä tilanteissa kunta on luullut, että voi toimia vain oman harkintansa mukaan, vaikka tontti ja koulu olisikin aikoinaan lahjoitettu juurikin koulukäyttöön. Hankaluuksiahan näistä on sitten tullut, on joko jouduttu palauttamaan tontti ja rakennus lahjoittajille tai keskeyttämään kohteen myynti.

Suosittelemme tarkistamaan asian Onkemäen koulun kohdalta ajoissa, ennenkuin mitään päätöksiä aletaan tekemään suuntaan tai toiseen.

Toivomme valtuutetuilta aktiivisuutta tässä asiassa.

Tiedätkö sinä, että kuka tai ketkä lahjoittivat Onkemäen kauneimman paikan koulun tontiksi?

Onkemäen koulun historiikki löytyy täältä:

http://issuu.com/onke/docs/koulu100v

Tarimaan myllyn maisemia

    Suosittelen käyntiä Tarimaan Myllyn

    maisemissa. Myllyrakennusta siellä

    ei enää ole, mutta paikka on aivan 

    ihana edelleenkin. 

Julkisuutta ja näkyvyyttä #aamulehti #LVS

Onkemäen koulu, Ympäristökoulu &

Pro Onkemäki ovat tänään 

hienosti esillä mediassa:

Aamulehti:

Lempäälän-Vesilahden Sanomat:

Arvot talouden puristuksessa – Kontaktissa Vesilahden kunnan kanssa

Talouden puristuksessa ja pakkoliitosten pelossa kunnat tekevät valintoja, joista saamme kuulla lähes päivittäin: lähihoitajat uupuvat, ryhmäkoot kouluissa ja päiväkodeissa suurenevat, pienemmät hoitoyksiköt suljetaan, jonot koulupsykologeille pitenevät. Kun meille kerrotaan talouden ”faktoista”, meidän on syytä uskoa ja alistua talouden kehitykseen. Toisaalta on myös fakta, että Suomi on rikkaampi kuin koskaan itsenäisyytensä aikana. Tulot myös jakautuvat epätasaisemmin kuin aikaisemmin. On puhuttu jopa luokkayhteiskunnan paluusta. On hyvä muistaa, että jokaiseen taloudellisestikin perusteltuun ns. rationaaliseen valintaan liittyvät arvot, tunteet ja asenteet, vaikka ne eivät välttämättä olisi itselle tietoisia.

Arvojen, asenteiden ja oman toiminnan välillä voi olla ristiriita. Usein arvo- ja asennemittauksissa kerromme arvostavamme terveyttä, perheen hyvinvointia, suvaitsevaisuutta ja puhdasta luontoa. Oma toiminta voi kuitenkin olla jopa arvojen vastaista. Asenteiden ja toiminnan välisestä ristiriidasta jää useimmiten kuitenkin vähintään epämieluisa tunne, jonka me ihmiset poisselitämme. Ristiriitaa selitetään yleensä tehokkuudella, taloudellisella hyödyllä ja kiireellä. On hyvä kuitenkin muistaa, että poisselittäminen ei poista ristiriidasta aiheutuvaa kielteistä tunnetta. Asenteiden ja arvojen on syytä olla samansuuntaisia oman toiminnan kanssa.

Vesilahden kunta on Tampereen seutukuntien strategioissa toistuvasti tuonut esille pyrkimyksensä säilyttää kunta luonnonläheisenä ja maaseutumaisena kunta, jossa on elinvoimaisia kyliä. Onkemäen kylä on elinvoimainen kylä, jossa on kunnan viimeinen nyt lakkautusuhan alla oleva kyläkoulu.

Olemme Pro Onkemäki -porukan kanssa pyrkineet ylläpitämään toivon kipinää koulun säilymisestä, vaikka meille on alun perin kerrottu usealta taholta, että Onkemäen koulun lakkauttaminen on jo päätetty, eikä mitään ole tehtävissä. Olemme tästä huolimatta järjestäneet muun muassa Pro Onkemäki -seminaarin 1.9.2013, johon kutsuimme alan asiantuntijoita. Kyläkouluista väitellyt Risto Kilpeläinen kuvaili tilaisuudessa, että elävä kylä voi toimia myös kunnalle ”sisäänheitto”kanavana kuntaan, eli kuntaan tullaan nimenomaan toimivan kyläkoulun takia.  Kilpeläinen kertoi näin tapahtuneen useassa maaseutumaisessa kunnassa. Turun yliopiston suunnittelija Sami Tantarimäen mukaan koulukeskustelussa lopputuloksena pitäisi koko ajan nähdä elinvoimainen, vetovoimainen ja yhteistyökykyinen kunta, joka linjaa itse ”koulutiensä”. Tässä piilee mahdollisuus, joka etenkin pienillä kunnilla joustavuuden turvin olisi käytettävissä markkinoitaessa maaseudun asumismahdollisuuksia. Tarvitaan uskallusta profiloitua.

Ympäristöpsykologi Marketta Kyttä toteaa, että ihannekoulun mallista kilpailevat kaksi tulevaisuuden koulumallia. Toinen on huipputekniikan malli, jossa oppilaalle tarjotaan monipuolinen valikoima oppimispalveluja. Toinen malli on lapsikeskeinen kyläkoulumalli, jossa koulun luonnonläheisellä lähiympäristöllä on tärkeä merkitys. Onkemäen kyläkoulu Vesilahdella on hyvä esimerkki tulevaisuuden lapsikeskeisestä, luonnonläheisestä kyläkoulumallista, jossa välituntialueeseen kuuluu elvyttävä luontoympäristö.

Pyrkimyksemme on ollut alusta pitäen tuoda esille koulun säilyttämiseen liittyviä mahdollisuuksia, joista hyötyisi koko kunta. Järjestimme opintoretken Mahnalan ympäristökouluun, jonne kutsuimme mukaan selvitystyöryhmän, kunnanjohtajan ja viranhaltijoita. Olemme tehneet selvitystyöryhmän raporttiin vastineen ja vaihtoehtoisia malleja, joiden tavoitteena on ollut myös huomioida kunnan taloudellinen tilanne. Emme ole siis pelkästään vastustaneet asioita itsekkäistä näkökulmista, vaan luoneet näkökulmia, joiden pyrkimys on lisätä Vesilahden vetovoimaisuutta. Kunnan johto, kasvatus- ja opetuslautakunta, selvitystyöryhmä, talouden tervehdyttämisryhmä tai viranhaltijat eivät ole tarttuneet näihin yhteistyötarjouksiin.

Miten Vesilahdessa suhtaudutaan aktiiviseen, osallistuvaan kuntalaiseen? Kun itse olin valtuutettuna, kuntalaiset Ämmänhaudanmäen alueella aktivoituivat vastustamaan kulttuurihistoriallisesti ja luonnon arvoiltaan merkittävää lähimetsänsä kaavoitusta. Alueen asukkaat keräsivät mm. adresseja ja tekivät lehtijuttuja. Kaavoitusta perusteltiin virallisesti taloudellisilla syillä. Kuulin kunnanhallituksen jäseneltä myös perustelun, miksi alueen asukkaita ei tarvitse kuulla: ”Ne on niitä ympäristöaktiiveja, ei niitä tarvitse kuulla”. Osin samat ihmiset ovat edelleen päättämässä myös Onkemäen koulun tulevaisuudesta.

Olemme saaneet kokea prosessin aikana samankaltaista kuulemattomuutta kuin aikoinaan Ämmänhaudanmäen alueen asukkaat. Meille onkemäkeläisille kerrottiin esimerkiksi kunnan järjestämässä kuulemistilaisuudessa huhtikuussa, miksi Onkemäen koulun lapsia ei tarvitse lakkauttamisasiassa kuulla: ”Senhän tietää, että heidän mielipiteensä koulusta olisi 110 %:sti positiivinen” (kasvatus-ja opetuslautakunnan pj. Armi Lehtimäki 23.4.). Tästä syystä Onkemäen koulun lapsia ei tarvitse kuulla.

 

Kirsi Salonen, eko- ja ympäristöpsykologi

Onkemäki

http://lvs.fi/2014/05/14/arvot-talouden-puristuksessa-kontaktissa-vesilahden-kunnan-kanssa/

Katson maalaismaisemaa <3

 

ONKEMÄEN KESÄ

  Tervetuloa mukaan Onkemäen kesään :)

Kirpputori Onkemäen Suulilla su 4.5. klo 11-14

Kiitos kaikille mukanaolleille :)

Maksamitäjaksat -pöytä tuotti

Onkemäen koulun 

Oppilaskunnalle 95,35 euroa.

Kiitos!

Tervetuloa!

Tapahtumasivu Facebookissa:

https://www.facebook.com/events/285751854926436/

Suulilta voit poiketa kätevästi myös 

Hirvijärven rannassa ja Onkemäen Myllyn

tunnelmallisessa maisemissa.

    Kanoottivaja

Pieni Kartta. 

Onkemäen Suuli on nro 21

Onkemäen koulu on nro 10,

Nuoli osoittaa koulun oikean paikan.

Sunnuntaina porukka liikkeelle ja 

suunnaksi Onkemäen Suuli!

Myynnissä myös:

Kyytihintoja Kk-Onkemäki-Kk

Tässä suuntaviivoja koulukuljetusmaksuihin,

jos lapsi/lapset käyvät koulua

Kirkonkylältä Onkemäellä.

Lisätietoja:

Kapon Pirssit: 

http://www.kaponpirssit.net

Aamulehti 24.4.2014

Kestävä kehitys & Onkemäki

Pro Onkemäen väki on tuonut kannanotoissaan ja eri foorumeilla esiin Kestävän Kehityksen teeman tärkeänä osana Onkemäen koulun ja kylän kehittämistä.

Eipä ole tämä kiinnostanut Vesilahden kuntaa tai Kestävän Kehityksen työryhmää :(

Vesilahden kunnassa on kuitenkin Kestävän kehityksen strategia tms., minkä periaatteiden mukaan Onkemäen koululla olisi ihan hyvät toimintaedellytykset esim Ympäristökouluksi tai Luxus Luomukouluksi profiloitumalla.

Eipä ole nämäkään Kestävään Kehitykseen nojaavat toimintamallit kiinnostaneet kuntaa tai Kestävän Kehityksen työryhmää :(

Ja kaiken tämän jälkeen nyt on sitten kuitenkin Vesilahden kunnan kotisivulla luettavissa:

 

Kestävän kehityksen omatoimirahahaku käynnissä:

http://www.vesilahti.fi/?x18668=549893

Kenelle tämä raha on tarkoitettu?

Ei varmaankaan ainakaan Onkemäelle?Miksiköhän Kestävä Kehitys ei ole tärkeää, kun puhutaan Onkemäen koulun ja kylän tulevaisuudesta? Miksi asia ei kiinnosta työryhmää? 

Meillä on oma näkemyksemme asiasta, mitä mieltä sinä olet?

Kestävän Kehityksen Työryhmän kokoonpano vuosina 2013-2014:

Esko Halme (puheenjohtaja)
Eija Pennanen (varapuheenjohtaja)
Kati Skippari (sihteeri)
Pirjo Honkanen
Sari Juuti
Satu Karvinen
Mari Larikka
Satu Uusi-Erkkilä

Jos haluat tutustua aiheeseen lisää:

 

Kestävä kehitys Vesilahdella

http://www.vesilahti.fi/palvelut/tekniset-palvelut/ymparistonsuojelu/kestava-kehitys/

Kehrontien liikenneturvallisuus

Muistathan tämän ajaessasi Kehrontiellä

tai jollain muulla koulutiellä:

Olemme käyneet useita huolestuneita keskusteluita Kehrontien ajonopeuksista.

Toivottavasti voisimme tehdä jotain,

jotta ajonopeudet saataisiin laskemaan ja näin kaikkien tielläliikkujien turvallisuus paranisi. Lapset ensin, myös liikenteessä.

Kiirastuli & piinavuosi

    Tummia pilviä Sikomäen päällä...

Meillä on ollut hauskaa

ja olemme nauraneet paljon.

Olemme hullutelleet ja 

toteuttaneet monta innovatiivista ideaa.

Olemme antaneet ajatuksen ja mielikuvituksen lentää ja olemme saaneet paljon aikaan.

Olemme kokeneet ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä ja paljon hyviä asoita on tapahtunut. 

Olemme saaneet paljon tukea ja kiitosta siitä, että teemme juuri sitä, mitä teemme.

Olemme saaneet apua monelta eri ihmiseltä ja taholta, kiitos siitä.

Yhdessä olemme enemmän <3

Mutta:

Kulunut vuosi on ollut meille todella raskas, oikein semmoinen piinavuosi ja kiirastuli.

Meiltä ei kysytty, että haluammeko tätä, vaan saimme lukea suunnitelman Onkemäen koulun sulkemisen selvittämisestä Aamulehdestä. 

Siitä asti olemme tehneet valtavasti ja monin eri tavoin vapaaehtoistyötä ja käyttäneet aikaamme sen eteen, että Onkemäen koululla olisi valoisa tulevaisuus. 

Valitettavasti olemme saaneet osaksemme paljon arvostelua ja aliarvioimista, vaikka toimimme yhteisen hyvän puolesta Aluehallintoviraston meille antamien ohjeiden mukaan. 

Meitä on varoiteltu siitä, että päättäjät/virkamiehet hermostuvat, tai että olemme liikaa julkisuudessa yms. Kukaan ei kuitenkaan ole esittänyt huolta siitä, että kuinka perheet jaksavat tämän myllerryksen keskellä ja miten se vaikuttaa heidän arkeensa. Päättäjät ja virkamiehet kantakoon vastuun päätöksistään, myös sen osalta kuinka tämä vaikuttaa kuntalaisiin ja heidän perheisiinsä. Ja ehkä olisi kannattanut etukäteen miettiä, että mitä siitä seuraa, jos kuntalaiset lukevat Onkemäen koulun sulkemisaikeista Aamulehdestä.

Surun, tuskan ja epätietoisuuden määrä on ollut valtava, monet itkut on itketty ja surut surtu. Ihmettelyä, kysymyksiä ja epätietoisuutta on kaikenikäisillä jatkuvasti, mikä on todella raskasta. Kysymyksiä on paljon, vastauksia on vähän.

Meitä on moitittu monesta suunnasta siitä, että olemme Onkemäen koulun asiassa mukana tunteella ja että ylireagoimme. Ajattelemme kuulemma vain itseämme ja että keinomme ovat kyseenalaisia. On kerrottu myös siitä, että muiden koulujen henkilökunta, oppilaat ja perheet kokevat negatiivisia asioita toimiemme takia. On saatu kuulla, että adressintekijä osaa kyllä tehdä adressin Onkemäen koulun puolesta, mutta että hän ei osaa kasvattaa lapsiaan. Nämä kaikki yhdessä on erittäin loukkaavaa ja se on tuntunut meistä todella pahalta. 

Eipä ole kunnan taholta näkynyt ketään ottamassa tätä tunnekuohua vastaan tai selvittänyt näitä loukkauksia, vaikka sitä on pyydetty. Surullista, mutta totta.

Sensijaan olemme saaneet kuulla monen kuntalaisen sanovan, että tämähän on selvää kiusantekoa ja että kunta kiusaa.

Emme osaa vastata siihen, että mitä pitää tehdä, jos kuntalaisten mielestä kunta kiusaa kuntalaisia, koulua ja kylää? 

Tiedätkö sinä?

Kunnan asettama Selvitysryhmä menetti kuntalaisten luottamuksen, mikä tuli esille Onkemäen koulun vanhempainillassa. Jos kunnassa on tämänkaltainen epäluottamustilanne, niin mitä pitää tehdä? Me emme tiedä, tiedätkö sinä?

Olemme oppineet, että on olemassa paljon ihmisiä, jotka haluaisivat olla mukana toimimassa Onkemäen koulun puolesta, mutta he eivät uskalla niin tehdä. Onko tämä demokratiaa, että kuntalaiset eivät uskalla käyttää sanan- ja/tai mielipiteenvapauttaan? Mitä he pelkäävät?

Samanaikaisesti meille kuitenkin kerrotaan, että mitään päätöksiä ei ole tehty, asioita selvitetään aivan vilpittömin mielin ja että Pro Onkemäki-liikkeen ponnistelut otetaan huomioon.

Haluaisimme tietää, että kuka tai ketkä ovat tämän meidän kiirastulemme ja piinavuotemme takana. Toivomme, että he astuvat julkisuuteen kantamaan vastuun ideastaan ja ehdotuksestaan, joka päätyi esityslistalle. Ei riitä se, että esittelijä ottaa vastuun siitä, että kirjoitti sen esityksen. Kyllä lapsilla, kuntalaisilla, veronmaksajilla ja äänestäjillä on oikeus saada tietää, että ketkä tämän Onkemäen koulun asian ovat nostaneet esille ja saaneet sen esityslistalle asti.

Nyt voimme vain arvailla....

Onneksi ja/tai  päätöksentekoprosessi kaikkine lieveilmiöineen on ollut niin avointa ja läpinäkyvää, että kuntalaisten on helppoa nähdä, että miten homma toimii. Luultavasti tämä saattaa ehkä näkyä seuraavissa kunnallisvaaleissa, vai mitä mieltä sinä olet?

Lapsiparkki & kysymysten keräily!

Kuulemistilaisuus on kaikille avoin!

Olisi hyvä, jos mahdollisimman moni

Valtuutettu pääsisi myös paikalle.

KYSYMYSINFOA:
Halutessasi voit toimittaa kysymyksesi/ajatukseksi/selvityspyyntösi 
Inkalle tavalla tai toisella ti 15.4. iltaan mennessä. 
Kokoamme saapuneet asiat yhteen, niin sillätavalla ne eivät henkilöydy kehenkään. 
Toimitamme ne sitten yhtenä pakettina sivistysjohtaja Tiina Kiviselle aikamäärään mennessä.
Julkaisemme kysymykset myös täällä.


LAPSIPARKKI:
Onkemäen koulun vanhempainyhdistys järjestää 
osallistujille maksuttoman
Lapsiparkin Kuulemistilaisuuden ajaksi. 
Lapsiparkin hoitajina toimivat 
Vesilahden MLL:n koulutetut ja luotettavat lastenhoitajat.
Ilmoittautuminen su 20.4. mennessä Inkalle.

Kyläkoulu on sijoitus tulevaisuuteen

Säilytetäänkö sittenkin kyläkoulu?

Pienissä kouluissa nähdään usein vain niiden aiheuttamat lisämenot mutta ei niiden vahvuuksia eikä mahdollisuuksia. Kyläkoulu ylläpitää ja vahvistaa kylän identiteettiä ja kylässä toimivat yritykset, harrastuspiirit ja järjestöt toimivat vuorovaikutuksessa koulun kanssa. Kyläkouluverkko on tärkeä osa elävää maaseutua.  

Koulujen lakkauttamisen takana ovat perinteisesti olleet kansatalouden heikkeneminen ja ikäluokkien pieneneminen. Perustelut koulujen lakkauttamisille ovat pysyneet samoina jo vuosikymmenien ajan. Nyt on kuitenkin tultu uuteen tilanteeseen, jossa oppilasmäärä ei enää ole ratkaiseva lakkauttamisen peruste. Valtion pienkoululisä lopetettiin vuonna 2006, mikä on johtanut siihen, että kunnat lakkauttavat elinvoimaisia kyläkouluja ratkaistakseen taloudellisia ongelmiaan. 

Perusteluina käytetään kuntien taloudellista ahdinkoa, jota koulumenojen vähentämisellä pyritään lievittämään. Lisäksi korostetaan isompien koulujen parempia olosuhteita, jotka tukevat tehokasta ja motivoitua opiskelua. Jotkin kustannuserät, kuten kiinteistöön ylläpitoon liittyvät käyttömenot, vähenevät. Yllätyksenä voi kuitenkin tulla koulurakennuksen rakentamiseen tai korjaamiseen saadun valtionavustuksen palautus. Myös opettajien ja muun henkilökunnan palkkausmenojen oletetaan vähenevän. Useimmiten henkilökunta siirretään kuitenkin niihin kouluihin, joihin oppilaatkin siirretään. Varmaa on ainakin se, että kuljetus- ja matkakustannukset lisääntyvät. Samoin kasvavat uuteen kouluun kohdistuvat investointimenot, sillä uusia oppilaita varten joudutaan rakentamaan uusia tiloja tai muuttamaan jo olemassa olevien tilojen käyttötarkoitusta. Vähintäänkin joudutaan remontoimaan vanhat tilat asianmukaiseen kuntoon.
Lakkauttamisen aiheuttamia pitempiaikaisia talousvaikutuksia tai kerrannaisvaikutuksia on puolestaan vaikea laskea. Kouluverkkokysymys on kokonaisuutena kunnille pieni rakenteellinen säästökohde, eikä suinkaan ratkaisu kunnallistalouden perusongelmiin. Kouluverkon supistuksista tuleva säästö jää myös valtion osalta vähäiseksi. 

Kouluverkon kehittämistyössä tulisi ottaa yhdeksi vaihtoehdoksi pienten kyläkoulujen säilyttäminen, jopa niiden lisääminen. Lakkauttaminen tulisi olla ensisijainen vaihtoehto vain silloin, kun koulun oppilasmäärän väheneminen on jatkuvaa, kun puutteellisten opiskeluolosuhteiden korjaaminen vaatii huomattavia investointeja, ja kun koulun jatkolla ei ole hajanaiselle kyläyhteisölle juurikaan merkitystä. Koulun lakkauttaminen vähentää kylän vetovoimaa, minkä seurauksena poismuutto voi lisääntyä ja tulomuutto vähentyä. Näin ajateltuna kyläkoulu on sijoitus tulevaisuuteen, ei pelkkä menoerä. 

Jos kouluverkko halutaan säilyttää toimivana ja lasten koulumatkojen pituus kohtuullisena, kyläkoulujen lakkauttamisen sijaan on kehitettävä niiden toimintaa. Tässä yhteistyö on avainasemassa. Yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi kunta, päiväkoti, harrastusseurat, vanhemmat, kylän yritykset ja maatilat, seurakunta, paikallisyhdistykset, entiset oppilaat ja muut koulut. 

Tietotekniikka voi olla merkittävä apu kyläkoulun säilyttämisessä, koska sen avulla voidaan esimerkiksi vastaanottaa opetusta ulkopuolelta tai lähettää opetusta ulkopuolelle. Kyläkoulun roolia koko kylän kokoontumispaikkana voitaisiin kehittää edelleen. Siitä voisi esimerkiksi muodostaa kyläpalvelukeskuksen, johon kunta voi keskittää koulutoimen lisäksi muutakin palvelutarjontaa. Jos suomalainen maaseutu halutaan säilyttää asuttuna ja elinvoimaisena, kyläkoulujen säilyttämisellä ja kehittämisellä on siinä hyvin tärkeä rooli.

Onkemäen koulun vanhempainyhdistys on ehdottanut Onkemäen koulun kehittämistä profiloimalla sitä ympäristökouluksi. Sellaiseksi koululla on erinomaiset lähtökohdat. Tällöin oppiminen kytketään entistä enemmän ympäröivään maaseutuun, huomioiden se ympäristö-, kulttuuri- ja työkasvatuksessa. Koulutoimintaan sisällytetään myös kestävä arki. Onkemäen koulun ympäristö tukee jo sellaisenaan luontoliikuntaa ja toiminnallisuutta. Koulussa opiskellaan täysin normaalin opetussuunnitelman mukaisesti. Ympäristökoulu tukee erityisesti Vesilahden vetovoimaisuutta ja kestävää kehitystä (huom. Vesilahden kunnan kestävän kehityksen ohjelma sekä opetussuunnitelma vuodelle 2016). 

Hämeenkyrössä toimivan Mahnalan ympäristökoulun kokemuksien perusteella profiloituminen ei tuo kunnalle lisäkuluja eikä erityslupia toimintaan tarvita. Mahnalassa profiloituminen on kannattanut, kylään muutetaan ympäristökoulun takia. Tällä hetkellä Mahnalassa on 110 oppilasta.

Tuire Jäntti

Lähteet:

http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/index.php?lan=1&page_id=318 

http://www.hameenkyro.fi/palvelut/kasvatus-ja-opetus/perusopetus/alakoulut/mahnalan-ymparistokoulu/