Surullisia uutisia :(

Kuntalaisaloite Kunnanvaltuustossa 27.10.

Valtuustokäsittelyyn tähtääävä Kuntalaisaloite:

ONKEMÄEN KOULUN KEHITTÄMINEN VESILAHDEN YMPÄRISTÖKOULUKSI

on lähetetty Vesilahden kuntaan 9.5.2014 eli jo ennen Onkemäen koulun lakkautuspäätöstä.
Kuntalaisaloite on nyt siis tulossa Kunnanvaltuuston käsittelyyn maanantain 27.10. klo 19
Vesilahden Yläasteella pidettävään kokoukseen.

Kannattaa tulla kuuntelemaan kokoukseen, että kuinka kuntalaisten mielipide ja osallistuminen
otetaan huomioon kunnan päätöksenteossa. Kannattaa ottaa huomioon, että kuntalaisaloitteessa
on allekirjoittajia eri puolilta Vesilahtea, joten tässä ei ole kyse usein kuullusta "kyläpolitikoinnista",
vaan kuntalaisten aloitteesta ajatellen koko kunnan ja erityisesti lasten etua.

Kuntalaisaloite löytyy täältä:
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/731


Kunnanvaltuston kokouksen esityslista:
http://www.vesilahti.fi/@Bin/768926/062014_kval_eslista.pdf

Ja liitteet:
http://vesilahti-fi-bin.aldone.fi/@Bin/76902f4af939870f052008cd087f021a/1413983843/application/pdf/768929/KVALT%2027102014%20esityslistan%20liitteet.pdf

Vieraileva Tähti pohdiskelee: "Mitä demokratia on?"

Vieraileva Tähti -sarjamme saa jatkoa.

Tänään on vuorossa nimimerkki "Pohdiskelija"
ja hänen kirjoituksensa: 

MITÄ DEMOKRATIA ON?

"Minulle demokratia on kansalaisten tasapuolista kohtelua. Se on pienemmän huomiointia isomman edessä. Se on sitä, että kun on pakko karsia, niin säästäminen tehdään niin, että joku osapuoli ei joudu luopumaan kaikesta. Demokratia on sitä, että koska pienempi ei voi puolustaa itseään yhtä tehokkaasti kuin isompi, niin isompi huomioi viisaasti pienemmänkin. On kyse sitten lapsista suhteessa aikuisiin tai kylästä suhteessa isompaan keskukseen jne. Vesilahdessa ollaan ikävässä tilanteessa säästövelvoitteen vuoksi. 

Raha ei riitä kaikkeen siihen, mitä kuntaan on rakennettu ja kehitetty etenkin kun valtio ohjaa entistä enemmän velvoitteita kunnille. Kun on säästettävä, niin ensin pitää miettiä mikä on lakisääteistä ja sen jälkeen on luovuttava "ei lakisääteisestä". On puhallettava yhteen hiileen talkoillen. Ja on mietittävä, että Vesilahdessa on oltava kuitenkin jotain vetovoimaista tulevaisuutta ajatellen. Vetovoima ei ole samanlainen lähiö kuin Tampereella on useita. Se ei ole sitä, koska veroprosentti on täällä paljon korkeampi kuin muualla lähikunnissa. 

Tänne on muutettu maaseudun vuoksi. Katsoin aika huolestuneena myynnissä olevia asuntoja kunnassamme. Kirkonkylästä on myynnissä iso joukko omakotitaloja ym. Keskustan vetovoima katoaa kun ihmisten rahat ovat tiukilla. Iso veroprosentti ajaa muualle. Sen sijaan kyliin muuttaneet eivät samalla tavalla "pakene", sillä kylissä ollaan maaseudulla ja samaa ei löydy kaupungeista. 

Minusta Vesilahden pitää nyt katsoa tulevaan. Vesilahden vetovoima on maaseudulla, joka tarjoaa muuta kuin nukkumalähiön Tampereella töissä käyville ihmisille."

Pohdiskelija

Edustuksellinen demokratia & Vesilahti

Edustuksellinen demokratia on Suomen paikallishallinnon perusta.

Edustuksellisuus perustuu kuntien asukkaiden joka neljäs vuosi käyttämään äänivaltaan kunnallisvaaleissa, jolloin he valitsevat edustajansa kunnanvaltuustoihin.

 (kunnat.net)

TÄRKEÄ TIEDOTE:

Kuntalaisaloite lähtee kuntaan loppuviikosta ja sitä kautta edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi.

ONKEMÄEN KOULUN KEHITTÄMINEN VESILAHDEN YMPÄRISTÖKOULUKSI

Vesilahti

Valtuustokäsittelyyn tähtäävä aloite

https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/731

VESILAHTI:

Kunnanvaltuusto

= kunnan asukkaiden valitsemat edustajat.

Vesilahden Kunnanvaltuusto 

käyttää ylintä päätäntävaltaa kunnassa.

Kunnanhallitus:

Edustuksellinen demokratia:

http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/demokratia/demokratia/Sivut/default.aspx

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365

Kiirastuli & piinavuosi

    Tummia pilviä Sikomäen päällä...

Meillä on ollut hauskaa

ja olemme nauraneet paljon.

Olemme hullutelleet ja 

toteuttaneet monta innovatiivista ideaa.

Olemme antaneet ajatuksen ja mielikuvituksen lentää ja olemme saaneet paljon aikaan.

Olemme kokeneet ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä ja paljon hyviä asoita on tapahtunut. 

Olemme saaneet paljon tukea ja kiitosta siitä, että teemme juuri sitä, mitä teemme.

Olemme saaneet apua monelta eri ihmiseltä ja taholta, kiitos siitä.

Yhdessä olemme enemmän <3

Mutta:

Kulunut vuosi on ollut meille todella raskas, oikein semmoinen piinavuosi ja kiirastuli.

Meiltä ei kysytty, että haluammeko tätä, vaan saimme lukea suunnitelman Onkemäen koulun sulkemisen selvittämisestä Aamulehdestä. 

Siitä asti olemme tehneet valtavasti ja monin eri tavoin vapaaehtoistyötä ja käyttäneet aikaamme sen eteen, että Onkemäen koululla olisi valoisa tulevaisuus. 

Valitettavasti olemme saaneet osaksemme paljon arvostelua ja aliarvioimista, vaikka toimimme yhteisen hyvän puolesta Aluehallintoviraston meille antamien ohjeiden mukaan. 

Meitä on varoiteltu siitä, että päättäjät/virkamiehet hermostuvat, tai että olemme liikaa julkisuudessa yms. Kukaan ei kuitenkaan ole esittänyt huolta siitä, että kuinka perheet jaksavat tämän myllerryksen keskellä ja miten se vaikuttaa heidän arkeensa. Päättäjät ja virkamiehet kantakoon vastuun päätöksistään, myös sen osalta kuinka tämä vaikuttaa kuntalaisiin ja heidän perheisiinsä. Ja ehkä olisi kannattanut etukäteen miettiä, että mitä siitä seuraa, jos kuntalaiset lukevat Onkemäen koulun sulkemisaikeista Aamulehdestä.

Surun, tuskan ja epätietoisuuden määrä on ollut valtava, monet itkut on itketty ja surut surtu. Ihmettelyä, kysymyksiä ja epätietoisuutta on kaikenikäisillä jatkuvasti, mikä on todella raskasta. Kysymyksiä on paljon, vastauksia on vähän.

Meitä on moitittu monesta suunnasta siitä, että olemme Onkemäen koulun asiassa mukana tunteella ja että ylireagoimme. Ajattelemme kuulemma vain itseämme ja että keinomme ovat kyseenalaisia. On kerrottu myös siitä, että muiden koulujen henkilökunta, oppilaat ja perheet kokevat negatiivisia asioita toimiemme takia. On saatu kuulla, että adressintekijä osaa kyllä tehdä adressin Onkemäen koulun puolesta, mutta että hän ei osaa kasvattaa lapsiaan. Nämä kaikki yhdessä on erittäin loukkaavaa ja se on tuntunut meistä todella pahalta. 

Eipä ole kunnan taholta näkynyt ketään ottamassa tätä tunnekuohua vastaan tai selvittänyt näitä loukkauksia, vaikka sitä on pyydetty. Surullista, mutta totta.

Sensijaan olemme saaneet kuulla monen kuntalaisen sanovan, että tämähän on selvää kiusantekoa ja että kunta kiusaa.

Emme osaa vastata siihen, että mitä pitää tehdä, jos kuntalaisten mielestä kunta kiusaa kuntalaisia, koulua ja kylää? 

Tiedätkö sinä?

Kunnan asettama Selvitysryhmä menetti kuntalaisten luottamuksen, mikä tuli esille Onkemäen koulun vanhempainillassa. Jos kunnassa on tämänkaltainen epäluottamustilanne, niin mitä pitää tehdä? Me emme tiedä, tiedätkö sinä?

Olemme oppineet, että on olemassa paljon ihmisiä, jotka haluaisivat olla mukana toimimassa Onkemäen koulun puolesta, mutta he eivät uskalla niin tehdä. Onko tämä demokratiaa, että kuntalaiset eivät uskalla käyttää sanan- ja/tai mielipiteenvapauttaan? Mitä he pelkäävät?

Samanaikaisesti meille kuitenkin kerrotaan, että mitään päätöksiä ei ole tehty, asioita selvitetään aivan vilpittömin mielin ja että Pro Onkemäki-liikkeen ponnistelut otetaan huomioon.

Haluaisimme tietää, että kuka tai ketkä ovat tämän meidän kiirastulemme ja piinavuotemme takana. Toivomme, että he astuvat julkisuuteen kantamaan vastuun ideastaan ja ehdotuksestaan, joka päätyi esityslistalle. Ei riitä se, että esittelijä ottaa vastuun siitä, että kirjoitti sen esityksen. Kyllä lapsilla, kuntalaisilla, veronmaksajilla ja äänestäjillä on oikeus saada tietää, että ketkä tämän Onkemäen koulun asian ovat nostaneet esille ja saaneet sen esityslistalle asti.

Nyt voimme vain arvailla....

Onneksi ja/tai  päätöksentekoprosessi kaikkine lieveilmiöineen on ollut niin avointa ja läpinäkyvää, että kuntalaisten on helppoa nähdä, että miten homma toimii. Luultavasti tämä saattaa ehkä näkyä seuraavissa kunnallisvaaleissa, vai mitä mieltä sinä olet?

VASTINE

ONKEMÄEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN VASTINE 

ONKEMÄEN KOULUN SELVITYSTYÖRYHMÄN RAPORTTIIN

Vesilahden kunnanvaltuuston päätöksen mukaan raportin tavoitteena oli selvittää Onkemäen koulun jatkamisen edellytykset. Selvitystyöryhmään valittiin kunnasta ihmisiä ja ammattilaisia, jotka meille kerrotun väitteen mukaan ”ovat mahdollisimman neutraaleja ja objektiivisia”, ja näin he pystyisivät tekemään monipuolisen ja mahdollisimman laajan selvitystyön Onkemäen koulun jatkamisen edellytyksistä. Varsinaiset jatkamisen edellytykset on kuitenkin raportissa jätetty vähäiseksi, ja siinä selvitellään lähinnä lakkauttamisen edellytyksiä. Raportissa tarkastellaan Onkemäen koulun kustannuksia siten, että vertaillaan nykyistä tilannetta lakkauttamiseen. Tällainen tarkasteluperuste on jo varsin ennalta arvattu. On syytä kuitenkin suhteuttaa Onkemäen koulun kustannukset sivistystoimen peruskoulun budjettiin (6,3 milj), jolloin voidaan havaita, miten pienestä summasta suhteessa koko budjettiin on kyse (n. 5 %). Raportissa ei ole kustannusten tarkastelussa nähty lainkaan laajempaa perspektiiviä. Tutkimusten mukaan kyläkoulujen lakkauttamiset eivät ole tuoneet toivottuja säästöjä (AVI:n pienkouluseminaari) ja tutkimusten mukaan myös kustannusten nousuja on havaittu (Tantarimäki).

Tämän lisäksi suuri osa raportin väitteistä, esimerkiksi lapsen itsenäistymisestä bussimatkoilla tai suuren koulun yhteisöllisyydestä, eivät perustu minkäänlaisiin tutkimuksiin. Suurimmassa osassa raportin väitteistä Kirkonkylän koulu nähdään myönteisempänä kuin pienkoulu. Tällaiset väitteet eivät saa tukea nykyisistä tutkimuksista. Sen sijaan tutkimusten mukaan (mm. Risto Kilpeläinen) pienkoulu on parempi tai vähintään yhtä hyvä kuin suurkoulu, mutta yhtään tutkimusta ei ole sellaista, jossa suuri koulu olisi parempi.

Raportissa viitataan useasti uuteen Ops 2016. Myös kasvatus-ja opetuslautakunnan lausunnon mukaan (18.2.2014 §8, liite n:o 4) uusi opetussuunnitelma lisää pedagogisia ja opetusjärjestelyihin liittyviä haasteita Onkemäen koulussa. Opetusneuvos Arja-Liisa Holapalta saatujen tietojen mukaan (helmikuussa 2014) pienet koulut ja yhdysluokkaopetus on siinä pyritty ottamaan huomioon. Aluehallintovirastojen 2013 tekemä selvitys on ollut tässä pohjana. Opetussuunnitelmassa käsitellään mm. yhdysluokkaopetusta ja mukana on myös opetuksen joustoihin ja eheyttämiseen liittyviä osa-alueita, jotka Holapan mielestä tukevat hyvin työskentelyä pienissä kouluissa.

Onkemäen koulun merkitystä koko Vesilahdelle ei ole selvitystyöryhmän raportissa juuri pohdittu. Vesilahtea mainostetaan maaseutumaisena kuntana. Tällaiseen kuntaan liittyvät oleellisesti kyläkoulut. Onkemäen koulu on kunnan ainoa varsinainen kyläkoulu. Onkemäen koulun vanhempainyhdistys keräsi nimiä Onkemäen koulun säilymisen puolesta, ja adressi tuotti 1282 allekirjoitusta Onkemäen koulun säilymisen puolesta. Allekirjoittaneista vesilahtelaisia oli 44 %, ja ulkopaikkakuntalaisia 56 %. Noin 600 vesilahtelaista on ilmaissut tukevansa koulun säilymistä. Huomioitavaa on lisäksi se, että suurin osa ulkopaikkakuntalaisista on entisiä vesilahtelaisia. Kunnan vetovoimaisuuden näkökulmasta heidät voisi nähdä myös potentiaalisina paluumuuttajina. Tämän lisäksi on syntynyt laaja Pro Onkemäki-kansanliike, jossa tahtotila on koulun säilyminen. Vanhempainyhdistyksen tekemän kyselyn mukaan Onkemäelle muuttaneille koululaisten perheille (n. 90 %), kyläkoulu on ollut vaikuttamassa asuinpaikan valintaan. Myös huoltajien kyselyn mukaan Onkemäen koulun oppilaiden vanhemmat ovat tyytyväisiä Onkemäen koulun toimintaan.

Oppilaskohtaisten kustannuksien vertailuissa laskelmiemme mukaan Onkemäen kouluun riittäisi 40 oppilasta, ja kustannukset olisivat tasavertaisemmat muihin kouluihin verrattuna. Kasvatus-ja opetuslautakunta toteaa omassa lausunnossaan (18.2.2014 §8, liite n:o 4): Näköpiirissä ei ole selvitysraportissa esiintuotuja Onkemäen koulun toimintaedellytyksiä vahvistavia tekijöitä. Näistä lautakunta toteaa mm. laskevan oppilasmäärän. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että kasvatus- ja opetuslautakunta ja sivistysjohtaja ovat aktiivisesti tahallisesti tai tahattomasti ohjanneet Onkemäen koulun piiriin kuuluvia lapsia toisiin kouluihin. Lautakunta on lisäksi viime aikana estänyt muista koulupiireistä lapsen sijoittamisen Onkemäen kouluun. Näiden toimien myötä lautakunta on ollut vaikeuttamassa Onkemäen koulun säilymistä.

Onkemäen koulun oppilaskohtaisia kustannuksia kohottaa henkilökunnan palkat suhteessa oppilasmääriin. Säästöjä pyritään tekemään siten, että nykyinen Onkemäen henkilökunta ohjattaisiin lakkauttamisen jälkeen muihin kouluihin kunnan määräaikaisten työsuhteisten paikalle. Saamiemme tietojen mukaan näiden määräaikaisuuksien alla on kuitenkin virat, jolloin säästöjä ei tätä kautta synny.

Kirkonkylän koulun tilojen riittävyyttä tarkasteltaessa ei ole pohdittu riittävästi Kirkonkylän koulun läheisyydessä olevien tonttien (Suomelan ja Savelanmetsänhelmen alueet) rakentamisesta aiheutuvaa lapsimäärien kasvua. Laskelmiemme mukaan 400 rakentamatonta tonttia toisi mukanaan 680 lasta Kirkonkylän koulun alueelle. Myös Ylämäen osayleiskaavan mukana tulee lisää lapsia Ylämäen koululle. Onkemäen koulun säilyttäminen helpottaisi muiden koulujen painetta.

Myös Kirkonkylän koulun sisäilmaongelma odottaa korjaamista. Vanhempainyhdistyksen saamien tietojen mukaan osa Onkemäen koulun perheistä ei halua sijoittaa omia lapsiaan kouluun, joka saattaa sairastuttaa lapsia. Tämä ei ole oikein myöskään koululla työskentelevälle henkilökunnalle.

Raportti tarkastelee Onkemäen koulun tilannetta varsin suppeasti, vaikka selvitystyöryhmä väittää kuulleensa laajasti eri tahoja (ks. s. 2). Raporttia tehdessä ei ole esimerkiksi haastateltu lainkaan Onkemäen kyläkerhoa tai kuultu lasten ääntä. Näin koulun merkitys Onkemäen kylälle ja lapsille on jäänyt kovin rajoittuneesti tarkastelluksi. Raportissa ei ole jo tehdylle talkootyölle laskettu lainkaan arvoa eikä myöskään kyläläisten lupaamalle talkoopanokselle tulevaisuudessa. Entä mitä sisällytetään koulukiinteistön vuokrakustannuksiin? Onko niissä huomioitu, että muun muassa auraus ja luistelukaukalon jäädyttäminen sekä hiihtoladut hoidetaan kyläläisten toimesta? Lisäksi koulun läheisyydessä sijaitsevaa suulia ei mainita lainkaan koulua hyödyttävänä tilana.

Selvitystyöryhmän järjestämässä kuulemistilaisuudessa vanhempainillassa puhututti vahva epäluottamus, joka oli herännyt prosessin aikana mm. sivitysjohtajaa ja kasvatus-ja opetuslautakunnan toimintaa kohtaan. Näistä mainittiin mm. vanhempainyhdistyksen lähettämän selvityspyynön jättäminen kokouksen ulkopuolelle, Onkemäen koulupiiriin kuuluvien lasten ohjaaminen muihin kouluihin jne. Kuulemistilaisuudessa näihin vastattiin tiukan torjuvasti: esimerkiksi lautakunnan pj: n vastaus, miksi Onkemäelle kuuluvia lapsia on ohjattu muihin kouluihin: ”pari lasta sinne tai tänne…”. Selvitystyöryhmän raportissa epäluottamukseen liittyviä asioita ei ole mainittu lainkaan.

Oppilasmäärien tarkastelussa tukeudutaan oppilasennusteeseen. Kannattaa kuitenkin huomioida, että virallinen oppilasennuste ei ole todellinen oppilasmäärä tulevaisuudessa (miten Krääkkiön oppilasmäärät kehittyivät koulun lakkauttamisen jälkeen?). Alueelle on muuttamassa lapsiperheitä, jotka muuttavat oppilasennustetta, eikä esimerkiksi vuonna 2013 alueelle muuttaneita ole huomioitu laskelmissa. Myöskään olemassa olevien tonttien vaikutusta ei ole huomioitu oppilasennusteissa (esimerkiksi suunnittelutarveratkaisuja on myönnetty koulun läheisyyteen hyville rakennuspaikoille ja Kehrontien alkuun on tulossa 15 rakennuspaikkaa alle 2 km Onkemäen koululta). Tulevia oppilasmääriä Onkemäen koulussa tarkasteltaessa on lisäksi huomioitava, että vuoden 2013 aikana 2/3 vakituisen asunnon rakennusluvista myönnettiin muualle kuin asemakaava-alueille. Tämä kertoo siitä, että huonoinakin taloudellisina aikoina isoille ja rauhallisille tonteille on kysyntää. Yritys- ja harrastustoiminta sekä perheiden erilaiset tarpeet asumisen suhteen eivät aina sovi yhteen kaavatonttien kanssa. Oppilasmäärissä on raportissa myös ristiriita (vertaa sivu 2, 5).

Suomessa on saatu pienennettyä oppilasmääriä opetusryhmissä viime vuosien aikana. Keskimääräinen opetusryhmäkoko keväällä 2013 oli 18,84 oppilasta. Luku sisältää 1 – 6 -vuosiluokat, esiopetusryhmät ja yhdysluokat. (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/pop/liitteet/Opetusryhmakoot2013.pdf). Vesilahden kunta saa myös tällä hetkellä avustusta opetusryhmien pienentämiseen. Onkemäen koulun sulkeminen kasvattaa opetusryhmäkokoja. Vesilahti ajautuu tilanteeseen, missä ryhmäkoot ovat paljon keskimääräistä suurempia (ks. s 6.) Tämä puolestaan haittaa etenkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimista. Vuoden 2013 lopulla kasvatus- ja opetuslautakunta määritteli maksimikoot alakouluille ja nämä luvut tulevat ylittymään.

Raportissa tarkastellaan ”Yksi oppilaaksiottoalue -mallin” vaikutuksia. Tarkastelussa jätetään vähälle huomiolle pitkien koulumatkojen (jopa 2 h/päivä) vaikutus terveyteen, istumisen lisääntymisen terveyttä haittaavat pitkän aikavälin vaikutukset, päivien piteneminen, vapaa-ajan väheneminen ja vähentynyt perheen yhteinen aika, mikäli esimerkiksi toinen vanhemmista on kotona. Raportissa (s. 40) todetaan suurempaan taajamaan siirtymisen avartavan näkemyksiä puoleen jos toiseen. Nykytutkimukset eivät tue tällaisia väitteitä. Päinvastoin mikäli itsenäistymiseen ohjataan liian varhain ilman riittävää turvallisuuden tunnetta, voi se aiheuttaa kehitykseen haitallisia vaikutuksia.

Selvitysraportissa viitataan useaan kertaan uuteen tulevaan opsiin 2016. Samalla viitataan myös puuttuviin sisäliikuntatiloihin. Uusi ops on vasta valmisteilla, mutta esimerkiksi liikunnan osalta uudesta opsista poistetaan liikuntalajit mainintana (muun muassa teline- ja välinevoimistelu.) Tässä tietoa uudesta opsista: ”Koululiikuntaliiton toiminnanjohtaja Kristiina Jakobssonilla on huoli lasten perusliikuntataitojen oppimisesta. Asiaan on hänen mukaansa tulossa parannus vuonna 2016 tulevassa uudessa opintosuunnitelmassa, josta on poistettu muun muassa lajipainotus liikunnan opetuksessa. Opintosuunnitelma mahdollistaa enemmän ja tekee opetuksen tasa-arvoisemmaksi. Lajikohtaisia määrittelyjä on vähennetty. Perustaidot, kuten tasapaino ja koordinaatio, ovat edelleen mukana. Uusia lajeja tulee koko ajan kuitenkin niin paljon, ettei niitä voi mitenkään sisällyttää kaikkia, hän muistuttaa.” (Alentola 2014.) Liikuntakasvatuksen tutkija Arja Sääkslahti (2014) puolestaan toteaa, että koululiikunnan tulee kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan. Istuva elämäntyyli on yksi syy heikentyneisiin liikunnallisiin perustaitoihin. Sääkslahti korostaa, että uudessa opsissa opettaja käyttää liikuntalajeja apuna opetuksessa ja joustavammin etenkin lajeja, jotka omassa ympäristössä ovat mahdollisia – toisaalla kun ei ole lunta ja toisaalla uimahalleja.

Koska siis liikuntalajit poistuvat mainintana opsista, niin perustaitojen opettaminen on pitkälti mahdollista ulkoliikunnan keinoin. Ulkona voi juosta, tasapainoilla, harjoittaa koordinaatiota ja liikkua paikasta toiseen ja niin edelleen. Mikäli tyttöjen ja poikien liikunnanopetus eriytetään, kuten suunnittelussa on nostettu esille, aiheuttaa tämä kustannuksia kaikkiin kouluihin Vesilahdessa.

Selvitysraportissa on useassa kohdassa kuljetuskustannuksissa laskettu Onkemäen koulun nykyiseksi rasitteeksi Kirkonkylästä Onkemäelle siirtyneen oppilaan kuljetuskustannukset (10 000 euroa). Tämä kulu tulee näkyä Kirkonkylän koulun kuluna, sillä oppilas ei voi opiskella omassa lähikoulussaan Kirkonkylässä. Voiko hän tehdä sitä Kirkonkylän sisäilmakorjausten valmistuttua on epävarmaa. Ellei hän voi palata Kirkonkylän koulun oppilaaksi, minne hänet tässä tilanteessa sijoitetaan? Raportissa mainitaan oppilaan ja henkilökunnan oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön. Voidaanko tämän oikeuden toteutuminen taata Onkemäen koulun sulkemisen jälkeen?

Selvitystyöryhmän raportissa mainitaan Onkemäen koulun teknisen tilan ongelmat. On erittäin hyvä, että näihin lopulta puututaan. Ongelmista on aiemminkin raportoitu. Vastaavat tarkastukset on todella tärkeää suorittaa myös muilla kouluilla, etenkin kun puutteet ovat nyt esimiestahon tiedossa.

Raportissa ei mietitä juurikaan sitä, missä kylän asukkaat koulun lopettamisen jälkeen liikkuisivat tai kokoontuisivat. Lähiliikunnan on tutkitusti todettu olevan tehokasta ja järkevää. Kirkonkylän, Narvan tai Koskenkylän liikuntapaikat eivät ole Onkemäen kylän asukkaiden lähiliikuntapaikkoja, sillä ne eivät ole saavutettavissa kävellen, kuten lähiliikuntapaikkojen tulisi olla. Kylän alueella asuu lähes 300 ihmistä ja asukkaat toimivat aktiivisesti. Koulu ainoana lämpimänä kokoontumistilana on ehdottomasti tarpeellinen.

Kylän alueella on peruselinkeinojen lisäksi yli 20 pienyritystä. Elinkeinotoiminnan edistämiseksi kunnassa tuskin voitaneen katsoa yrittäjäperheiden arkielämän vaikeutuminen, jos peruspalvelut kaikkoavat kauemmaksi. Monet yrittäjyyden muodot tarvitsevat ympärilleen suuret tontit, mitä asemakaava-alueilla ei ole tarjota.

Selvitysraportissa lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä (35–41) mainitaan itse kuljetut koulumatkat haasteeksi Onkemäellä (ei kevyenliikenteenväyliä, pimeät tiet). Kirkonkylän koulun läheisyydessä aamuliikenne on erittäin vilkasta ja siksi myös vaaranpaikkoja on paljon. Onkemäen oppilaiden sijoittaminen sinne lisäisi liikennettä ja vaaratilanteita. Koulukuljetuksia tuskin pystytään hoitamaan samalla kalustolla kuin aiemmin (vesilahtelaisilla kuljetusyrittäjillä ei ole 60 paikan linja-autoja), jolloin ilman epäpuhtaudet lisääntyisivät. Mikäli itsenäinen koulumatkaliikkuminen vähenisi, olisi myös tällä vaikutusta oppilaiden jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Onkemäen koulun lakkauttamisesta aiheutuvat isommat ryhmät eivät sovi erityistä tukea tarvitseville oppilaille ja aiheuttavat itsessään erityisopetuksen tarpeen lisääntymistä. Raportissa nostetaan esiin koulumatkan ja sitä kautta koulupäivän pidentyessä välipalojen tärkeys vireystilan ylläpitämisessä. Millaisia kuluja tästä aiheutuu kunnalle?

Raportissa todetaan myös, että Kirkonkylän koulun liikuntatunneilla on parempi mahdollisuus harrastaa ja kehittyä eri lajeissa. Kannattaa muistaa, että liikuntalajit tulevat poistumaan vuoden 2016 opsissa. Onkemäen koulun vahvuus liikunnassa on tuttuus, turvallisuus, hyvät kaverisuhteet ja tätä kautta vähäinen kiusaamisen; asiat, jotka alakouluikäiselle ovat erittäin tärkeitä. Suuressa yhteisössä kiusaamisen riski kasvaa ja on ristiriitaista perustella, että tämä ei ole uhka, koska Kirkonkylässä on enemmän oppilashuollon resursseja. Tämä on kallista ja jokainen kiusaamistapaus voi jättää pysyviä jälkiä kiusattuun loppu elämäksi. Raportissa sivulla 39 todetaan Nuorisovaltuuston ehdottaneen, että pidemmältä tulevien koulupäivä alkaisi myöhemmin ja tämä lisäisi tasa-arvoa oppilaiden välillä. Entä kun heidän koulupäivä vastaavasti jatkuu iltapäivällä pidempään? Tämän ongelmanratkaisutavan on vaikeaa nähdä lisäävän tasa-arvoa. Todennäköisesti tämä lisäisi myös kuljetuskustannuksia ja valvonnan tarvetta, niiden osalta, joilla päivä loppuu myöhemmin.

Vesilahden kunta on Tampereen seutukuntien strategioissa toistuvasti tuonut esille pyrkimyksensä säilyttää kunta luonnonläheisenä ja maaseutumaisena kunta, jossa on elinvoimaisia kyliä. Onkemäki täyttää kunnan imagon mukaiset ominaisuudet. Onkemäen koulun säilyttäminen ja arvostaminen on koko kunnalle merkittävä asia. Tämä arvo on myös jatkossa käytännössä huomioitava. Kyläkouluista väitellyt Risto Kilpeläinen kuvailee, että elävä kylä voi toimia myös kunnalle ”sisäänheitto” kanavana kuntaan, eli kuntaan tullaan nimenomaan toimivan kyläkoulun takia. Turun yliopiston suunnittelija Sami Tantarimäen mukaan koulukeskustelussa lopputuloksena pitäisi koko ajan nähdä elinvoimainen, vetovoimainen ja yhteistyökykyinen kunta, joka linjaa itse ”koulutiensä”. Myös luonnon hyvinvointivaikutuksiin liittyvien tutkimusten valossa Onkemäen koulun ympäristö tarjoaa elvyttävän ja virikkeellisen toimintaympäristön koululaisille. Raportissa mainitaan virheellisesti, että profiloituminen ei alentaisi koulun kustannuksia. Päinvastoin Hämeenkyrön Mahnalan ympäristökoulun esimerkin mukaan ympäristökoulussa on kunnan alhaisimmat kustannukset.

Profiloituminen ympäristökouluksi voisi tarjota Vesilahdelle mahdollisuuden erottautua positiivisesti muista Tampereen seutukunnista. Tässä piilee mahdollisuus, joka etenkin pienillä kunnilla joustavuuden turvin olisi käytettävissä markkinoitaessa maaseudun elinkeino-ja asumismahdollisuuksia. Onkemäen koulun profiloituminen esimerkiksi ympäristökouluksi tarjoaisi Vesilahdelle mahdollisuuden erottua muista Tampereen seutukunnista.

Onkemäen koulun vanhempainyhdistys ry 

Laaja skaala

Tätä kaikkea puolustamme,

kun puolustamme Onkemäen koulua

Kyläkoulu on enemmän

kuin osiensa summa <3

KRÄÄKKIÖN & AHTIALAN KOULUJEN SÄÄSTÖSELVITYS

Yksi eniten Pro Onkemäen toimijoilta kysytty kysymys on ollut tämä:

"ONKO KRÄÄKKIÖN JA AHTIALAN KYLÄKOULUJEN SULKEMISEN YHTEYDESSÄ LUVATTU SÄÄSTÖSELVITYS TEHTY?"

Tämän säästöselvityksen tekeminen on saamiemme tietojen mukaan jäänyt
tekemättä. On varmaankin myös jäänyt tekemättä päätös siitä, että tätä selvitystä ei tehdä. 
Voidaanko em selvitys jättää tekemättä, jos sen tekemisestä on päätös? 
Voidaanko em selvitys jättää tekemättä, jos sen tekemisestä tehtyä päätöstä ei kumota?

Surullista ja harmillista, että näin on päässyt käymään.
Samanaikaisesti nyt kuitenkin selvitetään säästösyihin vedoten
Onkemäen koulun toimintaedellytyksiä,
vaikkei edellistenkään kyläkoulujen säästöselvitystä ole
vieläkään tehty lupauksista huolimatta.

Aika monen arvaus tuntuu olevan se, että mitään säästöä ei ole
Krääkkiön ja Ahtialan koulujen sulkemisesta syntynyt, ja siksi 
tätä säästöselvitystä ei ole haluttu tehdä...  
Olisi kyllä mukava kuulla, että miksi tuota luvattua selvitystä ei ole
tehty, koska niin moni kuntalainen sitä selvitystä odottaa?