Loppu voi olla uuden alku

Niinhän siinä sitten kävi, että 

Onkemäen koulun toiminta loppuu tänään ja huomenna yli satavuotia kyläkoulu on jo lakkautettu.

Yhdessä tekeminen kuitenkin jatkuu. Ystävyys, yhteistyö ja yhteisöllisyys antavat voimaa jatkaa työtä Onkemäen koulun valoisan tulevaisuuden puolesta.

Loppu voi nimittäin olla uuden alku, ainakin toivomme niin, sillä:

"Vanhan alasajo antaa mahdollisuuden 

uuden ylösnostamiselle" (Ville Ahvenus)

Tässä on kokonaisuudessaan 

Onkemäen koulun viimeisen

rehtorin Ville Ahvenuksen puhe,

jonka hän piti koululla toukokuussa 2015.

Koulusoturit kiittävät ja jatkavat matkaansa yhdessä!

ON SE NIIN VÄÄRIN...

...että meiltä vietiin lapsia kuulematta mahdollisuus valita lastemme kouluksi terve ja toimiva Onkemäen koulu, meidän lähikoulumme.

Lähikoulut ovat olleet viimepäivinä kovasti otsikoissa ja keskusteluissa:

"Karu tilasto: Suomi on lakkauttanut 75 koulua joka vuosi"

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/karu-tilasto-suomi-on-lakkauttanut-75-koulua-joka-vuosi/?shared=67769-b08208bb-999

"Koulushoppailusta kehkeytyi väittely"

http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1422157762832

"Kokoomus ei halua rajoittaa oikeutta valita koulu"

http://sannigrahnlaasonen.fi/2015/01/kokoomus-ei-halua-rajoittaa-oikeutta-valita-koulu/

YLE & Koululakkautukset ja Kyläkoulut.

Nyt sinulla on mahdollisuus kommentoida 

koulujen lakkauttamista ja kertoa, 

että onko Kyläkoulu kylän sielu:

Mitä seurauksia koulun lakkauttamisesta?

Onkemäen koulun lakkauttaminen on mainittu täällä!

Käy lukemassa juttu & kommentoimassa täällä:

http://yle.fi/uutiset/mita_seurauksia_koulun_lakkauttamisesta/7268806

Onko Kyläkoulu kylän sielu?

Käy vastaamassa täällä:

https://m.facebook.com/yleuutiset

Timelapseja Onkemäen koululta & tapahtumista

Jes! 

Tässä ensimmäiset Timelapsit

Onkemäen koululta & tapahtumista:

Onkemäkiareena

http://youtu.be/gA-epmBKFKw

OnkemäenAfrodite & Afroditenvaltakunta

http://youtu.be/_fP80ogfpoY

Oravat-perhepartion luontoretki

Onkemäenjärvelle:

http://youtu.be/DlL09sYQgdY

Pro Onkemäki-tapahtuma 1.9.2013

http://youtu.be/PqLkU_mG6Ac

Onkemäenafrodite kävi

Vapriikissa Aftoditentaskussa

http://youtu.be/mYJ2B-_LhIE

Oravat kävivät retkellä 

Kevättä kohti -tapahtumassa

http://youtu.be/ojHtgDwiAjY

Lisää tulossa, pysyhän kanavalla :)

Kuuleminen tulossa

Aamulehti 1.4.2014:

Lempäälän-Vesilahden Sanomat 2.4.2014

Moni varmaan ajattelee, että on hyvä, että kuntalaisia kuullaan.

Toimivan koulun ( jonka oppilasmäärä on riittävä)  toiminnan jatkumiseen ei olisi tarvittu lisäkuulemisia. Lakkauttamista ei voida taasen tehdä ilman näitä kuulemisia. Mielenkiintoista vai mitä?

Vahvasti näyttää Onkemäen koulun kohdalla varteenotettavalta vaihtoehdolta, että koulua ollaan lakkauttamassa hinnalla  millä hyvänsä.

Ei taida olla kyse säästöistä tai rahasta? Jos on seurannut tätä prosessia alusta asti, niin ei voi välttyä siltä ajatukselta, että tässä on mukana aimo annos paikallis- ja puoluepolitiikkaa. Ei myöskään taida olla kyse arvovalinnoista vaan ennemminkin arvovallasta ja vallasta ylipäätään. 

On ilmeisesti mukavaa ja turvallista toimia niinkuin aina ennenkin on toimittu? Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat näiltä osin toteutuneet hyvin tässä jutussa, joten ei kannata olla ihmeissän, jos kuntalaiset ovat sitä mieltä, että koulun kohtalo on jo päätetty. 

Kyläkoulu on sijoitus tulevaisuuteen

Säilytetäänkö sittenkin kyläkoulu?

Pienissä kouluissa nähdään usein vain niiden aiheuttamat lisämenot mutta ei niiden vahvuuksia eikä mahdollisuuksia. Kyläkoulu ylläpitää ja vahvistaa kylän identiteettiä ja kylässä toimivat yritykset, harrastuspiirit ja järjestöt toimivat vuorovaikutuksessa koulun kanssa. Kyläkouluverkko on tärkeä osa elävää maaseutua.  

Koulujen lakkauttamisen takana ovat perinteisesti olleet kansatalouden heikkeneminen ja ikäluokkien pieneneminen. Perustelut koulujen lakkauttamisille ovat pysyneet samoina jo vuosikymmenien ajan. Nyt on kuitenkin tultu uuteen tilanteeseen, jossa oppilasmäärä ei enää ole ratkaiseva lakkauttamisen peruste. Valtion pienkoululisä lopetettiin vuonna 2006, mikä on johtanut siihen, että kunnat lakkauttavat elinvoimaisia kyläkouluja ratkaistakseen taloudellisia ongelmiaan. 

Perusteluina käytetään kuntien taloudellista ahdinkoa, jota koulumenojen vähentämisellä pyritään lievittämään. Lisäksi korostetaan isompien koulujen parempia olosuhteita, jotka tukevat tehokasta ja motivoitua opiskelua. Jotkin kustannuserät, kuten kiinteistöön ylläpitoon liittyvät käyttömenot, vähenevät. Yllätyksenä voi kuitenkin tulla koulurakennuksen rakentamiseen tai korjaamiseen saadun valtionavustuksen palautus. Myös opettajien ja muun henkilökunnan palkkausmenojen oletetaan vähenevän. Useimmiten henkilökunta siirretään kuitenkin niihin kouluihin, joihin oppilaatkin siirretään. Varmaa on ainakin se, että kuljetus- ja matkakustannukset lisääntyvät. Samoin kasvavat uuteen kouluun kohdistuvat investointimenot, sillä uusia oppilaita varten joudutaan rakentamaan uusia tiloja tai muuttamaan jo olemassa olevien tilojen käyttötarkoitusta. Vähintäänkin joudutaan remontoimaan vanhat tilat asianmukaiseen kuntoon.
Lakkauttamisen aiheuttamia pitempiaikaisia talousvaikutuksia tai kerrannaisvaikutuksia on puolestaan vaikea laskea. Kouluverkkokysymys on kokonaisuutena kunnille pieni rakenteellinen säästökohde, eikä suinkaan ratkaisu kunnallistalouden perusongelmiin. Kouluverkon supistuksista tuleva säästö jää myös valtion osalta vähäiseksi. 

Kouluverkon kehittämistyössä tulisi ottaa yhdeksi vaihtoehdoksi pienten kyläkoulujen säilyttäminen, jopa niiden lisääminen. Lakkauttaminen tulisi olla ensisijainen vaihtoehto vain silloin, kun koulun oppilasmäärän väheneminen on jatkuvaa, kun puutteellisten opiskeluolosuhteiden korjaaminen vaatii huomattavia investointeja, ja kun koulun jatkolla ei ole hajanaiselle kyläyhteisölle juurikaan merkitystä. Koulun lakkauttaminen vähentää kylän vetovoimaa, minkä seurauksena poismuutto voi lisääntyä ja tulomuutto vähentyä. Näin ajateltuna kyläkoulu on sijoitus tulevaisuuteen, ei pelkkä menoerä. 

Jos kouluverkko halutaan säilyttää toimivana ja lasten koulumatkojen pituus kohtuullisena, kyläkoulujen lakkauttamisen sijaan on kehitettävä niiden toimintaa. Tässä yhteistyö on avainasemassa. Yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi kunta, päiväkoti, harrastusseurat, vanhemmat, kylän yritykset ja maatilat, seurakunta, paikallisyhdistykset, entiset oppilaat ja muut koulut. 

Tietotekniikka voi olla merkittävä apu kyläkoulun säilyttämisessä, koska sen avulla voidaan esimerkiksi vastaanottaa opetusta ulkopuolelta tai lähettää opetusta ulkopuolelle. Kyläkoulun roolia koko kylän kokoontumispaikkana voitaisiin kehittää edelleen. Siitä voisi esimerkiksi muodostaa kyläpalvelukeskuksen, johon kunta voi keskittää koulutoimen lisäksi muutakin palvelutarjontaa. Jos suomalainen maaseutu halutaan säilyttää asuttuna ja elinvoimaisena, kyläkoulujen säilyttämisellä ja kehittämisellä on siinä hyvin tärkeä rooli.

Onkemäen koulun vanhempainyhdistys on ehdottanut Onkemäen koulun kehittämistä profiloimalla sitä ympäristökouluksi. Sellaiseksi koululla on erinomaiset lähtökohdat. Tällöin oppiminen kytketään entistä enemmän ympäröivään maaseutuun, huomioiden se ympäristö-, kulttuuri- ja työkasvatuksessa. Koulutoimintaan sisällytetään myös kestävä arki. Onkemäen koulun ympäristö tukee jo sellaisenaan luontoliikuntaa ja toiminnallisuutta. Koulussa opiskellaan täysin normaalin opetussuunnitelman mukaisesti. Ympäristökoulu tukee erityisesti Vesilahden vetovoimaisuutta ja kestävää kehitystä (huom. Vesilahden kunnan kestävän kehityksen ohjelma sekä opetussuunnitelma vuodelle 2016). 

Hämeenkyrössä toimivan Mahnalan ympäristökoulun kokemuksien perusteella profiloituminen ei tuo kunnalle lisäkuluja eikä erityslupia toimintaan tarvita. Mahnalassa profiloituminen on kannattanut, kylään muutetaan ympäristökoulun takia. Tällä hetkellä Mahnalassa on 110 oppilasta.

Tuire Jäntti

Lähteet:

http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/index.php?lan=1&page_id=318 

http://www.hameenkyro.fi/palvelut/kasvatus-ja-opetus/perusopetus/alakoulut/mahnalan-ymparistokoulu/ 

"Kaikki on mahdollista"

Janne Gylling kirjoittaa omassa blogissaan näin:

"Voiko somen avulla pelastaa kyläkoulun

Ulkoistan blogini aiheet hetkeksi lukijoille. Kuka tahansa voi heittää Twitterissä aiheen tai otsikon, niin kirjoitan siitä. Tämän aiheen äiti on @dinkamaria.

Nyt tuli mielenkiintoinen aihe. Voisiko sosiaalisen median avulla pelastaa jotakin itselleen tärkeää? Pohdin aihetta eilen kotimatkalla ja tässä hieman ajatuksia aiheen ympäriltä."

Voit lukea blogikirjoituksen kokonaan täältä:

http://www.jannegylling.fi/voiko-somen-avulla-pelastaa-kylakoulun/#.UySnwmIaySN

Huomaathan, että kirjoitusta voi myös kommentoida.

Sydämellinen Kiitos Janne Gyllingille tästä blogikirjoituksesta ja tärkeän asian esiintuomisesta. Kiitos ideoista ja neuvoista ja tervetuloa talkoilemaan.

Jokaisella meillä on oma tehtävämme tässä Onkemäen koulun pelastamisessa.

Yhdessä olemme enemmän <3

Unelmat voivat toteutua!

Joko sinä olet löytänyt oman juttusi tässä mielenkiintoisessa projektissa?

Voit halutessasi allekirjoittaa adressin Onkemäen koulun puolesta. Linkki löytyy tämän sivun oikeasta ylälaidasta tai tästä: http://bit.ly/1iQvDIH 

Comenius, Erasmus+ & Onkemäen koulu

Elokuulta löytyy blogimerkintä
Onkemäen koulu & Comenius-projekti
http://bit.ly/1f9e2HR
Jos et ole lukenut sitä, niin käy kurkkaamassa :)

Nyt on Erasmus+ -projektissa luvassa seuraavaa:

Huomenna tiistaina on Onkemäen koulun vuoro toimia Erasmus+ ohjelman isäntänä
Espanjasta, Turkista, Ruotsista, Saksasta ja Skotlannista tuleville nuorille ja aikuisille.
Kansainvälinen viikko siis luvassa Onkemäen kyläkoulun oppilaille perheineen ja
henkilökunnalle.

Maailma on pienentynyt, joten Kansainvälisyys on mahdollista myös kyläkoulussamme!
Kiitos siitä kuuluu Onkemäen koulun henkilökunnalle ja Vesilahden kunnalle. 

Vierailun ohjelmassa on monenlaista tekemistä ja tutustumista niin
Onkemäellä, Vesilahdessa kuin Tampereellakin. 

Nuoret majoittuvat oppilaiden perheisiin :)
Jos haluat tietää tästä projektista lisää, niin kysy suoraan
Onkemäen koululta http://bit.ly/1bccPjz

Onkemäen koulun vanhempainyhdistys luovuttaa vieraille Vesilahti-noppapelit
englanninkielisillä ohjeilla :) 

We are the World 

http://youtu.be/OoDY8ce_3zk

ja Onkemäki on osa 

Eurooppaa ja Maailmaa

- tällä viikolla se toteutuu ihan

konkreettisesti!!!

ADRESSIEN LUOVUTUS

Adressi Onkemäen koulun puolesta luovutetaan Vesilahden kunnanhallitukselle ma 10.2.2014.
Nimiä adressiin kertyi 1282 kpl
(nettiadressi http://www.adressit.com/onkemaen_koulu
ja paperiset adressit)
Kiitos jokaiselle adressin allekirjoittajalle ja sitä kommentoineelle <3
Kiitos kaikille nimien keräämiseen tavalla tai toisella osallistuneelle <3

Olemme todella kiitollisia siitä, että saimme kokoon näin suuren määrän allekirjoituksia
sekä Vesilahdesta että sen rajojen ulkopuolelta.
Kuntaraja ei ole tänä päivänä enää adressien allekirjoittamisissa se tärkein kriteeri,
vaan itse asia, minkä puolesta halutaan allekirjoittaa. Maailma on pienentynyt ja tämä näkyy niin tässä
adressissa kuin myös Pro Onkemäki -liikeen toiminnassa, siinä mukana olevissa ihmisissä ja sen saamassa julkisuudessa.

Maaseutu, kyläkoulu, kuntalaisten kuuleminen, liikunta, kestävä kehitys,luonto ja "lähielämä" ovat tämän päivän ja tulevaisuuden trendejä, jotka koskettavat eri-ikäisiä ihmisiä. Moni haluaa tarjota tätä myös lapsilleen.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:

KRÄÄKKIÖN & AHTIALAN KOULUJEN SÄÄSTÖSELVITYS

Yksi eniten Pro Onkemäen toimijoilta kysytty kysymys on ollut tämä:

"ONKO KRÄÄKKIÖN JA AHTIALAN KYLÄKOULUJEN SULKEMISEN YHTEYDESSÄ LUVATTU SÄÄSTÖSELVITYS TEHTY?"

Tämän säästöselvityksen tekeminen on saamiemme tietojen mukaan jäänyt
tekemättä. On varmaankin myös jäänyt tekemättä päätös siitä, että tätä selvitystä ei tehdä. 
Voidaanko em selvitys jättää tekemättä, jos sen tekemisestä on päätös? 
Voidaanko em selvitys jättää tekemättä, jos sen tekemisestä tehtyä päätöstä ei kumota?

Surullista ja harmillista, että näin on päässyt käymään.
Samanaikaisesti nyt kuitenkin selvitetään säästösyihin vedoten
Onkemäen koulun toimintaedellytyksiä,
vaikkei edellistenkään kyläkoulujen säästöselvitystä ole
vieläkään tehty lupauksista huolimatta.

Aika monen arvaus tuntuu olevan se, että mitään säästöä ei ole
Krääkkiön ja Ahtialan koulujen sulkemisesta syntynyt, ja siksi 
tätä säästöselvitystä ei ole haluttu tehdä...  
Olisi kyllä mukava kuulla, että miksi tuota luvattua selvitystä ei ole
tehty, koska niin moni kuntalainen sitä selvitystä odottaa? 

NÄKYVYYTTÄ ja NÄKEMYKSIÄ

Kyläkoulu metsän keskellä -blogikirjoitus löytyy täältä:

http://liinanblogi.com/2013/08/13/kylakoulu-metsan-keskella/

Kiitos kirjoittajalle <3

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

Aamulehti 13.8.13:

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

ONKO KYLÄKOULUN PAKKO KUOLLA?

Hannu Syväoja

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kasvatuskulttuurin tutkija

Kustannuskriisissä kiemurtelevat  kunnat lakkauttavat pieniä kouluja. Laki ei sitä estä. Kunhan koulutusvelvoite tulee hoidetuksi, opetusyksiköiden sijainnit ovat kunnan päätettävissä. Syrjäkylän koululaiset kuskataan taajaman  suureen opinahjoon. Säästöjä kertyy palkoissa, mutta kuljetuksetkin maksavat. Taksi- ja linja-autoliikenteen tilauksia ne sentään lisäävät.

Kyliä ja pieniä lähiöitä peruskouluyksikön häviäminen autioittaa. Kun kauppa on  lopetettu ja posti on jäänyt pelkäksi jakelunumeroksi, niin asukkaiden mieli käy apeaksi. Vanhemmat jännittävät, miten heidän lapsensa selviävät suuressa koulussa. Suuren koulun pihalla rehottaa pienimuotoinen rasismi. Koulukiusaajille toiselta alueelta tuleva on mainio uhri. Toki taajamissa voi tutustua urbaaniyhteiskunnan palveluihin -  tosin se jää ehkä kaupoissa maleksimiseksi. Lohdutus on sekin, että paha maailma on kohdattava ennemmin tai myöhemmin.

Kyläkouluverkko luotiin vuonna 1898 annetulla piirijakoasetuksella. Jokainen maalaiskunta jaettiin koulumatkoja ajatellen sopivan kokoisiin alueisiin. Piirijakoasetus oli maamme yhteiskuntasuunnittelun ensimmäisiä  tehotuotteita. Koulun perustamiseen asetus ei velvoittanut. Sen teki vasta 1921 säädetty oppivelvollisuuslaki.

Koulujenperustamispakko  rasitti kuntien taloutta, joten ei ihme, että varsinkin syrjäisistä kyläkouluista tuli perin vaatimattomia. Usein puuttuivat sisäliikuntatilat ja pihamaatkin jäivät ahtaiksi eikä urheilukentästä ollut tietoakaan. Näistä syistä  tällaisten kyläkoulujen lakkauttaminen on ollut aiheellista. Riesaksi kunnalle jäävät koulukiinteistöt. Muihin tarkoituksiin sopimattomina ne on ehkä pakko myydä  alihintaan. Hyvällä paikalla sijainneet kelpaavat kyllä  pikku yrityksen kiinteistöksi tai taiteilijakodiksi, järvenrantakoulu leirimajaksi..

Pienten koulujen lakkauttamisia on jarruttanut esiopetuksen  liittäminen alimpien luokkien yhteyteen. Kyläkoulu voi pelastua –  ja jopa lisätä oppilasmääräänsä - erityispainotteisella opetusohjelmallaan esim. mainostamalla itseään ”ympäristökouluna”. 

Kyläkouluilla eri puolilla maailmaa näyttää olevan yhteinen piirre: koulu on osa kylää ja kylä osa koulua. Molemmissa virtaa sama veri. Koulun lakkauttamisessa yhdistävä suoni katkaistaan. 1990-luvulta alkaen Suomessakin on virinnyt harrastusta  yhdysvaltalaislähtöiseen  yhteisökasvatuksen (community education) aatteeseen. Sen mukaan koulu sopii pienimuotoisen kyläyhteisön henkiseksi keskukseksi. Nyt kylän henki on kyläyhdistyksen varassa. Niistä monet ovatkin ostaneet lakkautetun koulun toimitalokseen.

Yhteisökasvatuksen idean mukaan oppilas oppii kansalaistaitoja olemalla kiinteässä yhteydessä lähiympäristöönsä. Myöhemmin hän pystyy käyttämään niitä laajemmassa yhteiskunnassa. Koulun tulisi hakea oppimisaiheita kylästä ja kyläläisten olisi oltava mukana koulun toiminnassa. Koulun tulisi  osallistua kyläyhteisön ongelmien ratkaisemiseen Uusi suuntautuminen edellyttää  pesäeroa ”kaikille samaa kaikkialla” –malliin, jota kontrollin karkaamisen pelossa suosittiin peruskoulun alkuaikoina uutta koulumuotoa sisään ajettaessa. . Suomessa tätä ns. palveluoppimista on tutkinut kajaanilaisprofessori Esko Kalaoja.

Suomen menestys PISA-tutkimuksessa on suosinut tehokasta tieto- ja osaamisopetusta. Yleensä suurella koululla on siihen paremmat mahdollisuudet kuin pienellä. Tuijottaminen tietopainotteisuuteen jättää kasvatuksen muut puolet vähemmälle huomiolle. Miten käy esim. lämminhenkisen sosiaalisuuden? Miten ainutlaatuisen paikallisuuden. Tässä pienet yksiköt ovat avainasemassa. Massakouluissa oppilaiden kasvatus liukuu helposti kaavamaisiin malleihin.

Entä kyläkoulun opetuksen tehokkuus? Suomalaisessa perusopetuksessa alkoi jo 1960-luvulla siirtymistä luokanopettajajärjestelmästä  aineenopettajien suosimiseen. Sen aiheutti vieraan kielen tulo kansakoulun opetusohjelmaan. Usein kielenpetusta hoitivat aineenopettajat. Jos kyläkoulun opettaja ei pystynyt opettaman englantia, autoili kiertävä opettaja määrähetkinä koululle. Myös tehokkaan matematiikan opetuksen katsottiin vaativan erikoistunutta opettajaa.. Tosin uudistunut opettajankoulutus teki luokanopettajankin valmiimmaksi uusiin haasteisiin. Myös tietotekniikan  käyttö kouluopetuksessa on tasavertaistanut erisuuruisia ja alueellisesti erilaisia kouluja.

Suomessa tavallisen haja-asutuksen vuoksi kyläkoulut ovat olleet niin pieniä, että samaan opetusryhmään on yhdistetty eri-ikäisiä oppilaita; useimmin vuosiluokkia on kaksi  tai neljä. Jo kansakoulun yhdysluokkaopetuksessa omaksuttiin samanteemaisuus, mikä reaaliaineissa tarkoitti vuorokurssisysteemiä. Siten esim. luokat 5 –6 opiskelee historiaa tai maantietoa  yhtenä  ryhmänä siten, että yhtenä vuonna luetaan kurssista puolet ja toisena toinen puoli. Välineaineissa, kuten matematiikassa,  opettaja ohjaa aktiivisesti toista opetusryhmää samalla kun toinen tekee hiljaista työtä. 

Yhdysluokkaopetuksen kokiessa viime aikoina renessanssin on kokeiltu vuosiluokasta riippumattomiakin ryhmittelyjä. Muutenkin on esiintynyt virtaus tehdä suurista ja jäykästi hallittavista massakouluista pienempiä, enemmän koulun ulkopuolelle suuntautuneita yksiköitä. Kyläkoulumallin soveltaminen sellaisenaan suureen taajamakouluun on ongelmallista, mutta ideoita se voi tarjota.

Kyläkoulun heikoin puoli on ollut vähäiset resurssit ja ympäristön vähävirikkeisyys.  Joskus jopa ”supistetuiksi”  haukuttujen yhdysluokkien opetusta on pidetty tehottomana. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että oppimiseroja yhdys- ja erillisluokkien kesken ei ole ilmennyt. Kokemus on osoittanut, että perinteisessä  luokkaopetusmallissa yhdysluokkaoppilaiden omatoimisuus on ollut korkeampaa tasoa kuin erillisluokassa opiskelleiden. Opettaja kun ei ole joka hetki ohjaamassa kädestä pitäen.

Sivistyspoliittiselta kannalta kyläkoulut puolustavat paikkaansa. Ne ovat tärkeitä ytimiä perusopetuksemme infrastruktuurissa.

Aamulehti 30.12.2009

KYLÄKOULUT - Hannu Syväojan kirjoitus Aamulehdessä 25.7.2013

Kyläkoulujen säilyttämistä on puolustettu, mutta päättäjät ja suunnittelijat tähtäävät metropolimaiseen yhdyskuntarakenteeseen ja suuriin kouluihin. Suunta näyttää vääjäämättömältä ja sitä puoltaa niukkuus.

Itse kyläkouluissa opettaneena sekä kansakoulunhistorian kirjoittajana tunnen haja-asutuskoulun edut ja puutteet. Etuihin kuuluu sijainti tutussa kyläyhteisössä. Kylässä "kaikki" tuntevat toisensa. Lapsi on tyyni ja rauhallinen. Kovaan maailmaan lapsi ehtii kyllä totutella jatkovaiheessa suureen kouluun kyyditettynä.

Vastoin yleistä käsitystä luotan pikkukouluopetuksen tehokkuuteen. Siitä on tutkittua näyttöäkin. Opettajan opettaessa toista vuosiluokkaa toisen on ponnisteltava hiljaisen työn parissa omatoimisesti. Se aktivoi, totuttaa ahkerointiin ja antaa uskoa omin voimin selviytymiseen. Suuren koulun yhden vuosiluokan työskentelyssä tämä puoli jää vähemmälle. Minulle ero valkeni siirryttyäni kaupunkikouluun.

Kyläkoulun puutteita on liikuntapaikkojen alkeellisuus. Piha on usein ahdas ja sisävoimistelu - ja jopa ruokailu - tapahtuu opetustilassa. Terveydenhuollon järjestely voi olla vaikeampaa kuin taajamissa. Puutteet kompensoi tuttuus ja luonnonläheisyys, jota Kirsi Salonenkin (21.7) korosti.

Vanhimpien kyläkoulujen rakennuksissa on klassisen puurakentamisen helmiä. Oppivelvollisuuden toteutusrynnäkössä (1921-36) kouluhallitus ohjeisti tarkoituksenmukaiseen vaatimattomuuteen. Sekin on kaunista. Vaikka rakennus säilytettäisiinkin, niin esim. teollisuuskäyttöön otettuna koulukartanon ilme sameutuu helposti.

Muutamista luonnonympäristöön sijoittuvista kyläkouluista tulisi tehdä eläviä museoita. Se tarkoittaisi, että koulunpito niissä jatkuisi ennallaan säilytetyssä ympäristössä. Oppilaat tulisivat omasta ja lähikylästä. Varsinaisia "ympäristökouluja" niistä ei tulisi tehdä.

Hannu Syväoja
FT Kasvatushistorioitsija

SOMEPOLITIIKKAA & NETTIPOLITIKOINTIA

                                                                                                                                                 @ Lempäälän-Vesilahden Sanomat

ONKEMÄEN ONNI -runo by Ari Ruokola

ONKEMÄEN ONNI

On tässä aarre, jota voi käsin koskettaa.
Aarre jonka korkeampi taho aikoo kohmettaa.
Jos pihapiiri hiljentyy ja seinät kylmenee
pienen kylän elintaso jo siitä heikkenee.

Ennen vanhaan pieni koulu oli joka kylällä.
Pärjättiin ruutuviholla ja lyijykynällä.
Tärkeätä oli myöskin luonnon läheisyys.
Oppilaiden keskuudessa merkityksen sai ystävyys.

Silloin taittui koulumatkat pyörällä polkien.
Joku kirmasi lomassa vasta puitujen olkien.
Ruoka maittoi. Olihan se oman keittäjän tekemää.
Siitäkin nykyään laitosmainen maku suuhun jää.

Miksi tämä kaikki hyvä pois otettais?
Kyllä pienessäkin koulussa tiedon hankittua sais.
Paremminkin asiat jäisi väliin korvien,
kuin ylisuuren luokan takarivissä lorvien.

Pieni on kaunista ja suojeluksen arvoista.
Onkemäki on yksi niistä harvoista
joka vielä toimivan kyläkoulun omistaa.
Sen aarteen joka kotokylän raitin somistaa.

- ARI RUOKOLA, Krääkkiö, Vesilahti

AVI

AVI + 
PRO ONKEMÄKI







AVI eli ALUEHALLINTOVIRASTO, klikkaa TÄSTÄ
on tosi hyvä paikka kysyä neuvoa, voin suositella.
Sieltä on annettu meille virkamiesten toimesta semmoiset
neuvot, että ilman niitä ei oltaisi tässä tilanteessa.
Neuvot ovat aika selkeät ja yksinkertaiset:
- suositus: julkisuuden ja näkyvyyden hakeminen Onkemäen koulun tilanteelle
- osallistuminen: tuoda esille sitä, että kuntalaisilla on  oikeus osallistua ja vaikuttaa
  asioihin monin eri tavoin
- kunnan luottamushenkilöiden ja virkamiesten pitää noudattaa
  Hyvän hallinnon perusteita, klikkaa TÄSTÄ.

YHTEINEN TAVOITE

Koululaisten ja käsinukkejen ollessa viettämässä kesälomaa

olemme me aikuiset saaneet nauttia Onkemäen koulun tunnelmasta

monet kerrat. Valitettavasti en voi sen tarkemmin paljastaa, että

mitä kaikkea nuo erilaiset tapaamiset ja käynnit ovat sisältäneet.

Tavoite on niissä kaikissa kuitenkin aina sama:

Teemme kaikkemme, jotta Onkemäen koulu on jatkossakin 

Vesilahden ainoa toimiva kyläkoulu.

Työmme koulun puolesta ei rajoitu vain koulun seinien sisälle ja pihapiiriin,

sillä sitä tehdään monessa paikassa monin eri tavoin.

Jokainen saa käyttää juuri niitä lahjoja, joita hänellä on.

Osan työ on ihan näkymätöntä, kun taas joku toinen on koko ajan esillä ;)

Meillä on myös suuri hiljaisten tukijoiden joukko <3 

Tällä sivulla ja facebookin puolella olevat kirjoitukset ovat aika usein

minun kirjoittamiani, sillä toimin Onkemäen koulun 

vanhempainyhdistyksen tiedottajana. 

Aiheet, tunnelmat ja sisällöt pohjautuvat kuitenkin

siihen, mitä tässä on yhdessä tämän asian tiimoilta koettu, kuultu ja nähty.

Monta tarinaa on kerrottu ja monia kokemuksia jaettu.

Sitä se on, täyttä elämää kyläkoulun puolesta.

inka

PIHALEIKEISTÄ PARHAAT :)

MIKÄ ON SINUN SUOSIKKISI PERINTEISISTÄ PIHALEIKEISTÄ?

Kymmenen tikkua laudalla... 

vai Tervapata...

                                                      vai ihan joku muu?

Onkemäen koulun vanhempainyhdistys ry             

julkaisee lähiaikoina    

PIHALEIKEISTÄ PARHAAT -vihkosen.
Voit ostaa selaisen  itsellesi vaikka
su 1.9.-13 PRO ONKEMÄKI -tapahtumassa,
missä näitä leikkejä on mahdollisuus leikkiä
yhdessä Vesilahden Valkohäntien partiolaisten
kanssa.

PIHALEIKEISTÄ PARHAAT -vihkoseen on koottu
sellaisia leikkejä, joita on Onkemäen koululla
vuosien saatossa leikitty ja leikitään edelleen.
Löydätköhän sinä sieltä oman lempileikkisi?
Minä löysin :)


Kymmenen tikkua laudalla-kuva on otettu Onkemäen koululla
ja Tervapata-kuva on otettu Ittellisen Pirtillä Urjalassa.

Valoisaan tulevaisuuteen päästäkseen on tehtävä töitä

Tämä Emma Lehdon piirtämä Onkemäen 
koulun logo sopii tähän tilanteeseen paremmin 
kuin hyvin. 
Onneksi meitä on tosi iso joukko tekemässä 
tätä työtä Onkemäen koulun valoisan tulevaisuuden puolesta. 
Unelmat voivat toteutua ja ihmeitä tapahtuu.
Kiitos, että juuri Sinä olet mukana <3
Ollaan yhteyksissä, vedetään yhtä köyttä 
Onkemäen koulun valoisan tulevaisuuden puolesta!