Säilytetäänkö sittenkin kyläkoulu?
Pienissä kouluissa nähdään usein vain niiden aiheuttamat lisämenot mutta ei niiden vahvuuksia eikä mahdollisuuksia. Kyläkoulu ylläpitää ja vahvistaa kylän identiteettiä ja kylässä toimivat yritykset, harrastuspiirit ja järjestöt toimivat vuorovaikutuksessa koulun kanssa. Kyläkouluverkko on tärkeä osa elävää maaseutua.
Koulujen lakkauttamisen takana ovat perinteisesti olleet kansatalouden heikkeneminen ja ikäluokkien pieneneminen. Perustelut koulujen lakkauttamisille ovat pysyneet samoina jo vuosikymmenien ajan. Nyt on kuitenkin tultu uuteen tilanteeseen, jossa oppilasmäärä ei enää ole ratkaiseva lakkauttamisen peruste. Valtion pienkoululisä lopetettiin vuonna 2006, mikä on johtanut siihen, että kunnat lakkauttavat elinvoimaisia kyläkouluja ratkaistakseen taloudellisia ongelmiaan.
Perusteluina käytetään kuntien taloudellista ahdinkoa, jota koulumenojen vähentämisellä pyritään lievittämään. Lisäksi korostetaan isompien koulujen parempia olosuhteita, jotka tukevat tehokasta ja motivoitua opiskelua. Jotkin kustannuserät, kuten kiinteistöön ylläpitoon liittyvät käyttömenot, vähenevät. Yllätyksenä voi kuitenkin tulla koulurakennuksen rakentamiseen tai korjaamiseen saadun valtionavustuksen palautus. Myös opettajien ja muun henkilökunnan palkkausmenojen oletetaan vähenevän. Useimmiten henkilökunta siirretään kuitenkin niihin kouluihin, joihin oppilaatkin siirretään. Varmaa on ainakin se, että kuljetus- ja matkakustannukset lisääntyvät. Samoin kasvavat uuteen kouluun kohdistuvat investointimenot, sillä uusia oppilaita varten joudutaan rakentamaan uusia tiloja tai muuttamaan jo olemassa olevien tilojen käyttötarkoitusta. Vähintäänkin joudutaan remontoimaan vanhat tilat asianmukaiseen kuntoon.
Lakkauttamisen aiheuttamia pitempiaikaisia talousvaikutuksia tai kerrannaisvaikutuksia on puolestaan vaikea laskea. Kouluverkkokysymys on kokonaisuutena kunnille pieni rakenteellinen säästökohde, eikä suinkaan ratkaisu kunnallistalouden perusongelmiin. Kouluverkon supistuksista tuleva säästö jää myös valtion osalta vähäiseksi.
Kouluverkon kehittämistyössä tulisi ottaa yhdeksi vaihtoehdoksi pienten kyläkoulujen säilyttäminen, jopa niiden lisääminen. Lakkauttaminen tulisi olla ensisijainen vaihtoehto vain silloin, kun koulun oppilasmäärän väheneminen on jatkuvaa, kun puutteellisten opiskeluolosuhteiden korjaaminen vaatii huomattavia investointeja, ja kun koulun jatkolla ei ole hajanaiselle kyläyhteisölle juurikaan merkitystä. Koulun lakkauttaminen vähentää kylän vetovoimaa, minkä seurauksena poismuutto voi lisääntyä ja tulomuutto vähentyä. Näin ajateltuna kyläkoulu on sijoitus tulevaisuuteen, ei pelkkä menoerä.
Jos kouluverkko halutaan säilyttää toimivana ja lasten koulumatkojen pituus kohtuullisena, kyläkoulujen lakkauttamisen sijaan on kehitettävä niiden toimintaa. Tässä yhteistyö on avainasemassa. Yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi kunta, päiväkoti, harrastusseurat, vanhemmat, kylän yritykset ja maatilat, seurakunta, paikallisyhdistykset, entiset oppilaat ja muut koulut.
Tietotekniikka voi olla merkittävä apu kyläkoulun säilyttämisessä, koska sen avulla voidaan esimerkiksi vastaanottaa opetusta ulkopuolelta tai lähettää opetusta ulkopuolelle. Kyläkoulun roolia koko kylän kokoontumispaikkana voitaisiin kehittää edelleen. Siitä voisi esimerkiksi muodostaa kyläpalvelukeskuksen, johon kunta voi keskittää koulutoimen lisäksi muutakin palvelutarjontaa. Jos suomalainen maaseutu halutaan säilyttää asuttuna ja elinvoimaisena, kyläkoulujen säilyttämisellä ja kehittämisellä on siinä hyvin tärkeä rooli.
Onkemäen koulun vanhempainyhdistys on ehdottanut Onkemäen koulun kehittämistä profiloimalla sitä ympäristökouluksi. Sellaiseksi koululla on erinomaiset lähtökohdat. Tällöin oppiminen kytketään entistä enemmän ympäröivään maaseutuun, huomioiden se ympäristö-, kulttuuri- ja työkasvatuksessa. Koulutoimintaan sisällytetään myös kestävä arki. Onkemäen koulun ympäristö tukee jo sellaisenaan luontoliikuntaa ja toiminnallisuutta. Koulussa opiskellaan täysin normaalin opetussuunnitelman mukaisesti. Ympäristökoulu tukee erityisesti Vesilahden vetovoimaisuutta ja kestävää kehitystä (huom. Vesilahden kunnan kestävän kehityksen ohjelma sekä opetussuunnitelma vuodelle 2016).
Hämeenkyrössä toimivan Mahnalan ympäristökoulun kokemuksien perusteella profiloituminen ei tuo kunnalle lisäkuluja eikä erityslupia toimintaan tarvita. Mahnalassa profiloituminen on kannattanut, kylään muutetaan ympäristökoulun takia. Tällä hetkellä Mahnalassa on 110 oppilasta.
Tuire Jäntti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti